perjantai 26. marraskuuta 2010

ja lisää SP:n hallitusvaaleja ;)

Kehitysministeriksi asettunut ehdolle Wiki Wikströn, L-SP.

Onpas jännää :)

SP:n hallitusvaaleista

Kirjoittelen jäsenkokousfiiliksiä myöhemmin (tää viikko on taas JUOSSUT käsissä).
Kokous oli jännä loppuun asti ja teimme eittämättä hyviä valintoja, palaan niihinkin vielä.

Nyt nostan kuitenkin esille kuuman perunan. Olen tänää saanut tiedon, että ic-tehtäviin on löytynyt kaksi uutta ehdokasta.
WAGGGS + valiokunnan pj: Paula Viikari, Uusimaa ja WOSM: Anne Toukonen, L-SP.

Täytyypä sanoa, että tilanne on varsin hämmentävä. Vain pari päivää ennen vaalia tulee kaksi uutta ehdokasta haastamaan istuvat ehdokkaat.
Hienoa, että on vaihtoehtoja, mutta mun täytyy henkkilökohtaisesti sanoa, että hiukan liian myöhään nämä ehdokkuudet tulevat, jotta piirit (piirihallitukset)voisivat realistisesti punnita ehdokkaita ja miettiä, kuka halutaan ja mihin ja millä ansioilla/taidoilla.

Jotenkin itse ajattelisin, etten asettuisi istuvaa vastaan näin viime tipassa, ellei häneen oltaisi tyytymättömiä. Heräilee siis kysymys.. Onko näin? Ja jos, onko istuville annettu palautetta?
Oon tästä sitä mieltä, että meidän pitäisi partiosa enemmän oppia antamaan ohjeita, kertomaan palautetta ja keskustelemaan. Usein tuntuu, että ihmisiä vaihdellaan ja vaihdellaan ilman, että vastuutyyppi ees tietää, ettei häneen olla tyytyväisiä. Se on tavallaan tosi surullista ja ainakin itse toivoisin saavani palautetta tekemisistäni, erityisesti, jos teen jotain ihan pimeetä. Ammattilaisia partiotoiminnassa kun ei tässä olla ja jokainen kehittää itseään kaikenaikaa :)
Vai onko tässä sittenkin muut intressit, joita en tiiä?

Sääli sinällään, että ehdokkuudet tulivat näin viime tipassa, nyt ainakaan L-SP:n hallitus ei saa oikeasti selvitettyä ja päätettyä, ketkä olisivat aidosti parhaat vaihtoehdot. Vaan asioita tarkastellaan papereina ja taustoina...

perjantai 12. marraskuuta 2010

SP:N jäsenkokouksen ehdokasasioista pohdintaa

Ihan alkuun VAROITUS :)
Tämä teksti on täysin allekirjoittaneen henkilökohtaista pohdintaa, eikä tämän kirjoituksen ole tarkoitus sohaista muurahaispesiä, työntää hernettä kenenkään nenuun, pistää persuksille tai aiheuttaa muutakaan ikävää.

Olen tässä viime päivinä törmännyt ja törmäyttänyt itseäni aiheeseen henkilövalinnat SP:n jäsenkokouksessa Tampereella 20.-21.11.2010. Useampia keskusteluja aiheesta on käyty eri ihmisten kanssa.

Olen miettinyt, miten kovasti nostan hattua jokaiselle ehdolle asettuneelle.
On oikeasti mielettömän hienoa, että Suomen suurimman nuorisojärjestön peräsimeen on löytymässä vastuunkantajia enemmän, kuin pestejä on tarjolla.
Itse iloitsen kovasti siitä, että meillä on tarjolla vaihtoehtoja, erilaisia tyyppejä, erilaisia tavoitteita, erilaisia taustoja. Ja itse olen aina toivonut, että jokaiseen pestiin, johon olen halunnut olisi ollut vastaehdokkaita, sillä se lisäisi keskustelua, toisi esiin näkökulmia, joita ehkä yksinään ollessaan ei huomaisi jne.

Nyt kuitenkin muutamana päivänä "tunnehörhö"-Mari on herännyt. Minusta on toisaalta surullista, että kaikki hyvät tyypit, jotka ovat valmiita niskalimassa raatamaan järjestömme tulevaisuuden eteen eivät voi tulla valituiksi. Toki he kaikki ovat aikuisia ihmisiä, jotka tietävät tilanteen ja jotka vamasti ovat sinut asian kanssa. Mutta kun jokaisessa tyypissä on varmasti ne omat erityisen hyvät puolensa :)
Syyt, joiden vuoksi hän olisi paras pestiin. Miten sitten valita hyvistä tyypeistä parhaat?
Onko keinona piiritaustat, sukupuolitaustat, partiotaustat?
Partiojohtajan google-tsekkaus http://www.partiojohtaja.fi/lehdet/marraskuu-2010/kerro-kerro-google-ken-vaaleissa-suosituin , vaalitoimikunnan kysymykset http://www.partio.fi/Suomeksi/Aikuiset/Organisaatio/Suomen_Partiolaiset/Jasenkokous/Vaalit/Ehdokkaat.iw3 vai pätevyys?
Miten määritetän pätevyys luottamushenkilöllä järjestötoiminnassa, jossa jokainen tekee parhaansa, jokaisella on omat taustansa niin harrastuksessa, kuin työelämässä, jossa saa ja pitääkin oppia ja kehittyä. Hämmentävää sanon minä!
Taitaapa sillä partio politiikallakin olla osansa tässä sopassa.

No minä jatkan ehkä lapselliseltakin tuntuvia pohdintojani ja totean jo nyt, että olen todella iloinen, että järjestömme on niin aktiivinen, että vaihtoehtoja ja vastuunkantajia löytyy! Kiitos jokaiselle ehdokkaalle, jo pelkkä ehdokkuus on huisin upea saavutus, kenestä tahansa ei olisi edes siihen! Toivon myös vilpittömästi, että jokaista ehdokasta kuunnellaan ja arvostetaan, jokainen heistä eittämättä toimisi puheenjohtajana/varana parhaiden kykyjensä mukaan.
Se tässä partiossa edelleen on hienointa, että täällä ei tarvi olla guru kaikessa...

Laadeimme kaikille ehdokkaille vielä ns. omat kysymykset L-SP:ltä, koska siinä kohtaa virallisen vaalitoimikunnan kysymyksiä ei ollut netissä julkistettu.
Vastauksia lukiessani mietein, että miten ihmeessä valitsisin ehdokkaan,jota äänestäisin, jos joutuisin tekemään sen pelkkien vastausten perusteella...
Ilmiesen vaikeaa se on kaikille, sillä aika harva on päättänyt,päättänyt, kuka olisi hyvä tai ei. Jäsenkokousdeleaatiollamme on suuri työ edessä...

Tiivistän lopuksi ehdokastilanteen ja lupaan palata tähän aiheeseen vielä :)

SP:n pj ehdokkaat (aakkosjärjestyksessä)
· Heidi Jokinen, L-SP

· Jussi ”Jupo” Lares, E-KP

· Antti Tapanila, Häme

SP:n varapj ehdokkaat (aakkosjärjestyksessä)
· Mikko Pöri, PäPa

· Wiki Wikström, L-SP

Partioneuvoston puheenjohtajaehdokkaat (aakkosjärjestysessä)
· Petteri Juusola, PP

· Perttu Willman, HÄME

sunnuntai 31. lokakuuta 2010

hämmentynyt, tähmentynyt ja ahmentunut ja väsynyt

Eräät partioystäväni joskus tiivistivät hyvän koulutuksen leikkimielisesti termein hämmennys-tähmennys ja ahmennus.
Ensin pitää hämmentää saadakseen huomio. Sitten pitää tähmentää, eli kertoa, mistä asiassa oikeasti on kyse, sitten tulee ahmennus, jossa hoksataan, että ”ahaa”... NÄIN tää menee :)

Täytyy sanoa, että piirimme kolmas syyskokous todella oli tuota kaikkea ainakin allekirjoittaneelle, ehkä päälle kuuluisi vielä fiilis siitä, mitä nyt tekisin toisin, jos siihen mahdollisuus annettaisiin..

Tässä menneissä kokouksissa on milloin mitäkin koitettu kokousaktiivisuuden lisäämiseksi. Nyt lienee todettava, että "sirkushuvit", saati ilmainen ruoka eivät väkeä vedä kokouksiin. Ei toisaalta tiukka asiakaan.. Mikä sitten? Pitää pohtia, pähkäillä ja näätiä eri vaihtoehtoja, niitä saa esitä ja esityttää.

Miten sitten oheisesittelyt?
Jossain kohtaa niitä toivottiin, järjestävät tahot toivovat niitä edelleen, itsestä tuntui, että pyyntöjä oheisesittelyihin tulee ja tulee.. aina lisää, aina enemmän. Pitkässä kokouksessa ne pitkittävät entisestään. Toisaalta on ihan inhimillistä, että suuren vaivan tapahtumien eteen näkevät tahot haluavat esittäytyä.
Miten jatkossa toimitaan oheisohjelman suhteen?
Kaivataanko niitä vai ei? Pitäisikö ne olla "messutyyppisinä" pisteinä? Pitäisikö olla ollenkaan? Pitäisikö kokouksessa olla vaan tiukkaa asiaa? Mitä halutaan?
Täytyy sanoa, että ainakin Roverway-esitys, vaikkei L-SP:n toimintasuunnitelmassa näkynytkään (vaikka ehkä olisi voinutkin) ainakin minua tähmensi kovasti :)

Kuten totesinkin, aika hämmentynytkin olo tänään oli monessakin kohdassa.
Hämmennyksen tilasta kertonee jotain sekin, että yksi luvattu esittely, tunnustuspalkinnot jäivät esittelemättä, joidenkin mielestä onneksi, sillä kokous oli jo tajuttoman pitkä muutenkin... Mutta sääli niille, jotka sitä odottivat.
Lupaan, että asiaa informoidaan muissa kanavissa (nettisivut, FB, blogi, Repolainen) loppuvuoden aikana tiiviisti.

Ahmennuksen tilan toi monikin tänään keskusteltu, selvitetty ja väännettykin asia. Kiitos ihan jokaiselle kokoukseen osallistuneelle, erityisesti niille, jotka arvasivat muutaman/muutamiakin sanoja käyttää milloin missäkin kohdassa.
Saatiin tänään paljon aikaiseksi piirin tulevaisuuden eteen.
Hyväksyttiin mm. piirin Strategia vuoteen 2020, hyväksyttyä toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2011, valittua piirinjohtaja, varajohtaja, luottis-, alue- ja viestintäministerit ja valittua jäsenkokousedustajat.
Ja saatiin hallitukselle erittäin loistava ponsi, ja mikä parasta, hiukan eväitä vielä asian työstöönkin.
Eikä tietty sovi unohtaa WOOMAL- kahvilan osuutta osana WOOMAL- hanketta, keräystämme Pakistanin Partiolaisten avustustyölle tai saamaamme Ko-Gi ja ansiomerkkimateriaalia/mainosta.
Ja hei.. Susesi-termi oli ainakin allekirjoittaneelle uusi :)
(sudenpennut, seikkailijat ja sisut)
Tämän opin Napaketun esittelyssä, jossa saimme varmistuksen siitä, että jokaisella ikäkaudella on leirillä ohjelmaa.

Kiitos vielä kokousväelle, tää päivä oli mielenkiintoinen..
nyt se väsymys voittaa..

tiistai 26. lokakuuta 2010

kiittämisestä

Etsin tänään paniikissa erästä tavaraani kaikkialta, jopa yhdestä häpeäpilkustani, kotini säläkaapista, se on siis oikeasti pahin koskaan näkemäni säläkaappi ja varsinkin pikasiivouksien aikana sen sisältö vaan kasvaa ja kasvaa..
Säläkaappini ylin hylly on pyhitetty kynttilöille, ja tuikuille. Ja tänään siltäkin hyllyltä etsiessäni löysin sieltä erän käsintehdyn sinisen kynttilän.
Välittömästi tuli hymy huulille ja tosi iloinen olo, vaikka muuten päivä oli ollut tosi raskas ja ikävä.

Tämän kynttilän tarina on sellainen, että sain sen jokunen aika sitten(taitaa siitä olla jo jokunen vuosikin) yhdeltä raumalaisen lippukunnan edustajalta, kiitoksena siitä, että olin heitä auttanut, kisoihin, tai merkkien toimittamisiin tai johonkin se liittyi. Asia oli mielestäni tosi pieni, enkä todellakaan olisi siitä mitään kiitosta odottanut, en tottavie!
Mutta voi, miten tuo kiitos lämmittikään,niin paljon, että edes minä, kynttilöiden suurkuluttaja en ole tuota kynttilää vieläkään malttanut polttaa ja nytkin se pelasti huonon päivän.

Miten pienistä asioista sitä voikaan taas saada voimia jaksaa ja hymyillä :)
Kiitos kynttilän antajalle, ieläkään en tuota kynttilää malta polttaa, mutta aion luvata, että itsekin yritän useammin kiittää toisia asioista, joita he tekevät, omalla vapaa-ajallaan, omana harrastuksenaan, omien vahvuuksien ja heikkouksiensa kanssa, omina itseinään, parhaansa antaen.

maanantai 25. lokakuuta 2010

Rohkeutta olla jotain mieltä

Viikonlopun laajennettujen valiokuntien kokouksessa kuultiin Jani Toivolan (joo se Idols/BB-juontaja-Jani) vaikuttava esitys suvaitsevaisuudesta. Esityksen pääviestejä oli mm. että aitous ja läsnäolo ovat tärkeimpiä asioita ihmisten kohtaamisessa ja että pelko on suvaitsevaisuuden pahin vihollinen.

Jani (puhun nyt etunimellä, kun hän oli niin symppis) puhui myös siitä, että pitää rohkeasti pitää kiinni omista arvoistaan ja puolustaa niitä. Pitää myös olla rohkeutta tuoda esiin omat arvonsa ja mielipiteensä, pelkäämättä aina ensimmäiseksi, mitä muut ihmiset niistä ajattelevat. Sääli oli, että aiheeseen varattu aika oli rajallinen, koska olisi ollut hyvin mielenkiintoista käydä esityksen jälkeen Janin ja paikalla olleen väen kanssa keskustelua partion arvoista ja niiden esillä pitämisestä.

Itseeni kolahti kovasti (esityksen muun annin ohella – kyllä mulla on uusi idoli) esitetty ”vaatimus” rohkeudesta olla jotakin mieltä. Kymmenen vuoden piirihallituspesti on ainakin minusta mankeloinut diplomaatin, joka useimmiten yrittää hakea ratkaisuja, joista mahdollisimman moni voisi olla samaa mieltä ja toivoo, ettei kenelläkään vaan tulisi paha mieli. Seurakuntavaalien vaalikoneessakin huomasin, että yksiselitteisesti jotakin mieltä oleminen on tosi vaikeaa. Aina on tarve selitellä, pehmentää ja pyöritellä. Usein tietenkin demokraattinen päätöksenteko vaatiikin kompromisseja, mutta kyllä sitä nyt ainakin lähtökohtaisesti pitää olla joku mielipide.

Jottei persoona ihan laimistuisi, pitää siis ryhdistäytyä ja alkaa harjoitella (taas) olemaan asioista jotakin mieltä. Vastan nyt aluksi ensimmäiseen minulle tänään esitettyyn mielipidekysymykseen: lempioksani on koivunoksa.

keskiviikko 20. lokakuuta 2010

Rekrytoinnin haasteet

Piirihallitus on lähiaikoina paljon pohtinut sitä, miten pitäisi rekrytoida, keitä, missä, milloin.
Miten sitä tavoittaisi ihmisiä, niitä oikeita tyyppejä, jotka olisivat kiinnostuneita, mutta jotka joko eivät osaa etsiä itselleen sopivaa pestiä tai kaipaavat hiukan kannustusta.

Olemme myös havainneet, että erilaisiin pesteihin tarvitaan erilaista rekrytointia. Ideoita tavoista on heitelty useita, messuja, ständejä, suoria kirjeitä, erillistä tapahtumaa vaeltajille ja aikuisille, jotka eivät piiriluottiksena toimi.
Samalla taustalla kummittelee ajatus, ettei lippukunnista saa viedä resursseja..
Onko se resurssien vientiä, jos aktiivinen partiolainen löytää mielekästä tekemistä piiristä, onko se lippukunnalta pois, että tyyppi, joka toimii luottiksena piirissä osaa kertoa asioista vielä hiukan lippukuntapostia enemmän? En siis missään nimessä tarkkoita, etteivätkö lippukunnat tarvisi omia tyyppejä ja toteuttajia, siitä ei ole kyse. Lippukunnissa tehdään se merkittävin kasvatus ja koulutustyö jokatapauksessa!

Miksi piiripesteihin ei ole tunkua?
Onko pesteissä liian suuret saappaat täytettävänä?
Kuvitellaanko, etteivät piiripestit ole ihmisen kokoisia?
Vai onko kyse siitä, että niissä ei ole tarpeeksi haastetta?
Vai onko pesteihin hakeutuminen vaikeaa, ollaanko liian sisäpiiriin kääntyneitä?
Vai onko pestien sisällöt liian epäselviä?
Missä vika?

Kaikenkaikkiaan kun fakta on se, että niitä piiriluottiksia ei kasva lippukunnista erillään olevista puista. Se, että meillä on toimiva partiopiiri vaatii tietyn määrän luottiksia. Ongelma on siis meidän kaikkien yhteinen. Niin nykyisten, kuin entisten luottisten, jokaisen lippukunnan, jokaisen partiolaisen...
Mitä me voitaisiin tehdä toisin?
Ideoitaja ajatuksia vastaanotetaan...

Ilmiantakaa vaalitoimikunnalle ainakin hallitusehdokkaita :)
Haussahan ovat piirinjohtajan, varajohtajan, viestintäministerin ja luottisministerin salkut... :)

keskiviikko 22. syyskuuta 2010

Partio on meidän pojan juttu

Olen löytänyt loistavan salakuuntelupaikan partion brändin seuraamiseen. Ei, se ei löydy partioneuvoston kokouksista tai mediaa käsittelevistä seminaareista, vaan satujumpan pukuhuoneesta.

Pukuhuoneessa joukko vanhempia viettää viikoittain kolmevarttisen aikaa kuluttaen ja jotkut, jotka tuntevat toisiaan, niitä näitä jutustellen. Viime viikkoina puhe on sivunnut myös partiota. Kuuntelin keskustelua lapsien harrastuksista puolihuolimattomasti siihen asti, kun eräs isä totesi, että ”siitä on nyt löytynyt se meidän pojan juttu”. Koska en ollut kuunnellut keskustelua kovin tarkkaavaisesti, olin varma että puheenaiheena on joku urheilulaji. Mutta kun alettiin puhua retkistä, sudenpentukasteesta ja makuupusseista, ymmärsin, että puhuttiin partiosta ja siitä, miten tämä poika oli monien kokeilujen jälkeen vihdoin löytänyt itselleen mielekkään harrastuksen.

Kun aiheeseen oli päästy (ja minä yritin olla olematta liian kiinnostuneen näköinen), alkoivat keskustelun osapuolet muistella omia partiokokemuksiaan (jota kaikilta yllättäen tuntui löytyvän). Muisteltiin kavereita ja leirejä, onnistumisia ja epäonnistumisia, joista kaikista kuitenkin oli lopulta jäänyt hyvä muisto. Eräs isä totesi, että partio teki pojista miehiä ja että armeijassa ne miehet todella erottuivat edukseen niistä, jotka eivät koskaan aikaisemmin olleet olleet yötä pois kotoa.

Olen tyytyväinen, koska ainakin näillä pukuhuonevanhemmilla on partiosta oikeanlainen käsitys ja kokemus siitä, mitä hyvää partio saa aikaa. Heille partio on retkiä, leirejä, kokemuksia ja elämyksiä. Olen malttanut olla puuttumatta keskusteluun, ja pyrin siihen jatkossakin, koska heidän kuvansa saattaisi muuttua, kun tajuaisivat, että tämä äiti (paheksuttavasti) naputtaa kiivaasti koko kolmivarttisen läppäriä pukuhuoneessa, koska se on partiossa.


-Maija

sunnuntai 12. syyskuuta 2010

Ohjaajien yhteistyö

Tänään kokoonnuimme luottisten voimin luottisseminaariin Partiomyllyyn ja suuri kiitos luottisryhmälle sekä erityisesti luottisministeri-Tuulialle hyvin järjestetystä tapahtumasta! :)

Partiomyllyssä oli paikalla myös joukko piirimme ohjaajia eli alue-, koulutus- ja ohjelmaohjaajia ja pidimmekin keskenämme ns. ohjaajatapaamisen kick off:in eli laitoimme alkuun yhteistyön, joka olisi pitänyt aloittaa jo kauan sitten, mutta joka aloitetaan nyt tästä eteenpäin toden teolla. Jotta osamme jatkossa palvella lippukuntia vielä paremmin, pitää meidän ohjaajien yhdistää joukkomme ja sekä auttaa että tukea toisiamme siinä tärkeässä työssä, jota me kaikki ohjaajat teemme tässä piirissä.

Nyt suunnittelemme varsinaista ohjaajatapaamista, jonka ajankohta päätettiin ensi vuoden maaliskuulle. Toivottavasti se löytyy jo nyt paikalla olleiden ohjaajien kalentereista ja toivottavasti jokainen piirimme ohjaaja löytää tiensä tähän tilaisuuteen.

Toki haluamme kuulla myös lippukunnilta, mitä toivoisitte meiltä ohjaajilta ja miten voisimme jatkossa tukea lippukuntia paremmin siinä peruspartioinnissa? Haluamme olla paras piiri ja parhaalla piirillä on tietenkin myös parhaat ohjaajat! :) Ja jotta myös me ohjaajat jaksamme pesteissämme, pitää meidänkin kehittyä sekä yhdistää voimiamme. Tähän yhteinen ohjaajatapaaminen on toivottavasti ratkaisu ja ensi vuonna pystymme ohjaajien yhteistyön avulla tukemaan entistä paremmin lippukuntia. Esittäkää siis toiveitanne ja muistakaa, että meihin saa aina ottaa yhteyttä ja pyytää vaikka lippukuntiin vierailulle, jos niin haluatte :)

maanantai 30. elokuuta 2010

Nyt mukaan partioon! – jos vain aikatauluusi mahtuu...

Nyt mukaan partioon! -seisoo suurin kirjaimin partiopiirin nettisivuilla ja lehti-ilmoituksissa. Monessa kodissa ilmoitus huomataan, mutta ohitetaan olankohautuksella. Pikku Artun tai Rosannan ohjelmaan ei enää mahdu lisää harrastuksia.

On taas se aika vuodesta kun lippukunnat lehti-ilmoituksilla kutsuvat uusia sudareita riveihinsä, eikä olisi hullumpaa jos muutaman äiti tai isäkin saataisiin mukaan toimintaan. Jos lapsesi vain on seitsenvuotias ja olette kiinnostuneet kaikin puolin hyvästä harrastuksesta, niin tervetuloa vaan. Meillä partiossa ovat seinät leveällä ja katto korkealla.

Seitsemän vuoden ikä on pitkään katsottu hyväksi iäksi aloittaa partio. Silloin alkaa koulu ja lapsen ainakin pitäisi kyetä toimimaan ryhmässä ja oppimaan sudenpentuohjelman mukaisia tietoja ja taitoja.

Tosiasia kuitenkin on – ainakin lapsiperheiden näkökulmasta – että partio alkaa liian myöhään. Moderni lapsiperhe harrastaa yhdessä ja harrastukset aloitetaan jo paljon ennen kouluikää. Esimerkkinä voin kertoa, että kuusivuotiaani on ehtinyt esikoulun alkuun mennessä harrastamaan vauva- ja naperouintia, muskaria, sporttikerhoa ja jumppaa, ja nyt hän harrastaa, yhteensä neljänä päivänä viikossa, uintia, yleisurheilua ja jalkapalloa. Ja pitää niistä kaikista. Miten ihmeessä tuohon listaan mahtuu ensi vuonna partio? Vastaava ongelma on monella muullakin perheellä, sillä erotuksella, että heille partio on vain yksi harrastusvaihtoehto monien joukossa.

Koulun aloitusikä on perinteinen ja epäilemättä ikäkausiuudistuksen yhteydessä huolella pohdittu hetki aloittaa partio. Silti se on käytännössä liian myöhään. Aktiivisten perheiden aktiivisten lapsien viikko on jo täynnä. Partio ei siihen mahdu.

Mikä on sitten ratkaisu? Pitäisikö partion laskea aloitusikää esikouluikään eli kuuteen tai vielä alemmas? Tai järjestää jo ennen varsinaista partioikää esi-sudarileirejä 5-6-vuotiaille vastaavalla konseptilla kuin urheiluseurat omia yleisurheilu- jalkapallo- tai uimakoulujaan eli 1-2 tuntia päivässä viikon ajan kesäisin, ja siten tehdä partiota tutuksi kohderyhmälle sekä luoda partiohypeä, joka houkuttelee heidät mukaan toimintaan kun varsinainen aloitusikä koittaa.

Tässä on asia, jota pitäisi keskusjärjestössä, piirissä ja lippukunnissa pohtia. Partio tarvitsee lapsia ja ennen kaikkea lapset partiota!

Timo S.

maanantai 23. elokuuta 2010

L-SP:n strategialuonnoksen tämän hetkinen versio

Alla pyynnöstä strategialuonnoksen tämän hetken tila.
Tässä on siis sekä keskusjärjestön strategia, että sen pohjalta laadittu L-SP:n strategia.
Muotoilut kärsivät pahasti, koitin niitä hiukan korjailla, toivottavasti saatte selvää :)

Ja korostan, että tämä on vielä LUONNOS, jota SAA kommentoida Lippispäivässä, luottissemmassa ja toki täälläkin :) Syyskokous tämän sitten vasta hyväksyy muodossa x.

------------------------------------------------------------------------------------

PARTIOLIIKKEEN STRATEGIA SUOMESSA 2020
L-SP:N STRATEGIA 2020

SP:
Partio ajassa
Partion toimintaedellytyksiin keskeisesti vaikuttava toimintaympäristön muutos on erilaisten yhteisöjen merkityksen heikentyminen. Tilalle on tullut yksilöllisyyttä korostava kulttuuri, joka heijastuu lasten ja nuorten asemaan eriarvoisuuden lisääntymisenä sekä suorittamisena niin koulussa kuin harrastuksissa. Partion kanssa vapaa-ajasta taistelevat erilaiset kilpailulliset ja kaupalliset harrastukset sekä virtuaalimaailman mahdollisuudet. Partion haasteena on, miten pystytään tarjoamaan houkutteleva, yhteisöllisyyteen perustuva harrastusvaihtoehto yksilöllisyyttä korostavana aikakautena. Partiossa luotetaan edelleen vapaaehtoisuuteen, mikä on partiotoiminnan vahvuus, mutta tuottaa myös lisähaasteita kaupallisen harrastustoiminnan luomassa kilpailutilanteessa. Toimintaympäristöä erityisesti kasvukeskuksissa muovaa lisääntynyt maahanmuutto. Eri kulttuureista tulevien lapsien ja nuorten kotouttamisessa partiolla valtakunnallisena toimijana voi olla ratkaiseva asema. Toimintaympäristöä muuttaa myös maassamuutto maakuntien kasvukeskuksiin ja Etelä-Suomeen Itä- ja Pohjois-Suomesta. Myös lasten ja nuorten kontaktit ulkomaille ja muihin kulttuureihin lisääntyvät ja toimintaympäristöstä muodostuu aidosti globaali. Partiolle kansainvälisenä liikkeenä toiminta kansainvälistyvässä toimintaympäristössä on luontevaa ja merkitsee partiolle vahvuutta muihin harrastusvaihtoehtoihin verrattuna. Keskeisenä muutoksena voidaan havaita myös lasten ja nuorten aseman muutos suhteessa muihin ikäryhmiin sekä ikäryhmän sisäisesti. Väestön ikääntyessä ja nuorten ikäluokkien pienentyessä lasten ja nuorten edunvalvontaan kohdistuu uudenlaisia tarpeita. Partio voi nuorten omana järjestönä tarjota hyvän kanavan lasten ja nuorten etujen puolustamiseen yhteiskunnassa. Lisääntyvät erot sosiaalisessa asemassa heijastuvat lasten ja nuorten syrjäytymisenä, mutta myös kasvaneena hyvinvointina. Partion haaste on, miten pystytään tarjoamaan moniarvoistuvassa yhteiskunnassa harrastus, joka kasvattaa aktiiviseen kansalaisuuteen, mutta myös ehkäisee sosiaalisesti heikommassa asemassa olevien lasten ja nuorten syrjäytymistä.




L-SP:
Lounais-Suomen Partiopiiri ry (L-SP) on Suomen Partiolaiset – Finland Scouter ry:n (SP) jäsen ja toteuttaa toiminnassaan SP:n peruskirjan mukaisia kasvatustavoitteita, partioliikkeen päämäärää ja arvopohjaa toiminta-alueellaan.

Piiri tukee lippukuntia partio-ohjelman laadukkaassa toteuttamisessa, tekee partiota tunnetuksi toiminta-alueellaan ja edustaa alueensa partiotoimintaa sekä keskusjärjestössä että sidosryhmille. Lippukunnilla on vahva ohjaava rooli piirin toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä.

Yhteiskunta on monimuotoistumassa ja -arvoistumassa. Lasten ja nuorten arvomaailma, elinympäristö ja perhekäsitys ovat jatkuvassa muutoksessa. Tietoverkot ja media hallitsevat nuorten vapaa-aikaa. Partio luo mahdollisuuden itsensä kehittämiseen ja onnistumisen kokemuksiin jokaiselle lapselle ja nuorelle lähtökohdista riippumatta. Partiolla on mahdollisuus toimia lasten ja nuorten kasvavan ympäristöaktiivisuuden väylänä.

Piirin on maantieteelliseltä alueeltaan varsin suuri, mutta piirin tapahtumia järjestetään alueellinen tasa-arvo huomioiden. Lippukuntien toimintaympäristöt vaihtelevat. Maaseudun haja-asutusalueella ikäluokat pienenevät ja nuoret suuntaavat opiskelun ja työn perässä muille paikkakunnille. Samaan aikaan kaupunkien väestö kasvaa varsinkin uusilla lapsi-perheiden suosimilla asuntoalueilla. Piirin lippukuntarakenne pyritään kehittämään vastaamaan lasten ja nuorten asumisen rakennetta yhteistyössä lippukuntien kanssa. Piiri tukee lippukuntien toimintaedellytyksien säilymistä kunta- ja seurakuntarakenteiden muutoksien aiheuttamissa haasteissa.

VISIO 2020
SP: Partio on Suomen vaikuttavin ja vetovoimaisin nuorisojärjestö, joka monipuolisesti kasvattaa lapsia ja nuoria.

L-SP on merkittävä lapsi- ja nuorisotyön vaikuttaja toiminta-alueellaan, joka tukee lippukuntia laadukkaan ja monipuolisen partio-ohjelman toteuttamisessa. Piirin toimintakulttuuri ymmärtää nykyhetken haasteet ja tähtää kasvuun.

STRATEGISET PAINOPISTEET
SP:
I Partiotoiminta: Partion tuotelupaus pitää kaikkialla Suomessa
II Yhteiskunta: Partio on Suomen vaikuttavin nuorisojärjestö, jolla on tunnustettu asema suomalaisessa yhteiskunnassa
III Brändi: Jokainen partiolainen on ylpeä harrastuksestaan

L-SP:
I Partiotoiminta: Partiotoiminta on laadukasta piirin alueella
II Yhteiskunta: Lounais-Suomen partiopiiri ja sen lippukunnat ovat vahvoja vaikuttajia sekä alueellisessa että paikallisessa lapsia ja nuoria koskevassa päätöksenteossa.
III Brändi: Jokainen partiolainen on ylpeä harrastuksestaan
IV Kasvu: Yhä useampi lapsi ja nuori löytää partiosta mielekkään harrastuksen.
V Piiri: Elinvoimainen piiri tukee tehokkaimmin lippukuntien tarpeita.

OSATAVOITTEET
SP:
I Partiotoiminta: Partion tuotelupaus pitää kaikkialla Suomessa

Partiossa kautta Suomen toteutetaan monipuolista, laadukasta ja tavoitteellista ohjelmaa.
SP:n ja piirien toimesta kehitetään ja jalkautetaan lippukuntien käyttöön laadukas partio-ohjelma sekä toteutetaan konkreettisia toimenpiteitä jäsenmäärän kasvattamiseksi muun muassa uusia lippukuntia perustamalla partiotoiminnan katvealueille. Lisäksi ylläpidetään tasokasta ja monipuolista koulutustarjontaa vapaaehtoisille ja lisätään jäsenten mahdollisuuksia osallistua kansainväliseen partiotoimintaan.
Onnistumista mitataan kysymällä vuosiselosteissa partio-ohjelman toteutumisesta sekä seuraamalla lippukuntakohtaisia tilastoja.

Lippukuntia tuetaan laadussa, kasvussa ja avoimuudessa erityisesti aluetyön kautta
kaikkien toiminnanalojen voimin.
SP:sta ja piireistä tarjotaan konkreettista tukea, joka näkyy piirien toimijoiden aktiivisena yhteydenpitona lippukuntiin, lippukuntien edunvalvonnan ja alueellisen vaikuttamisen tukemisena sekä lippukuntaa koskevan kattavan ja analysoidun tiedon tarjoamisena. Tiivis yhteydenpito piirien sekä lippukuntien välillä mahdollistaa lippukuntia koskevan ajantasaisen ja kattavan tiedon välittymisen myös SP:iin.
Onnistumista mitataan lippukuntakohtaisten tilastojen ja lippukuntatoimijoidenhaastattelututkimuksen perusteella.

Partio on merkittävä kasvattaja jokaisessa ikäkaudessa koko yhteiskunnassa.
Uudistettu partio-ohjelma viedään käytäntöön koulutettujen ja tehtäväänsä tarpeellista tukea saavien vapaaehtoisten johtajien toimesta. Partion vetovoimaisuutta lisää siitä muodostuva kuva monipuolisia mahdollisuuksia ja kansainvälisiä kokemuksia tarjoavana harrastuksena. Partiossa viihdytään, koska siellä toimitaan ryhmässä toteuttaen mielekästä ja kasvattavaa ohjelmaa.
Onnistumista mitataan partiolaisten lukumäärän muutoksella sekä tarkastelemalla tilastojenpohjalta ikäkausikohtaista ja alueellista partiossaoloaikaa. Lisäksi arvioidaan partion tarjoaman kasvatuksen vaikuttavuutta.

L-SP: Partiotoiminta on laadukasta piirin alueella

Piirin lippukunnissa toteutetaan monipuolista, laadukasta ja tavoitteellista partio-ohjelmaa
Lippukuntien tavoitteena on kasvattaa lapsista ja nuorista yksilöitä, jotka osaavat toimia osana yhteisöä ja yhteiskuntaa. Piirin tehtävänä on tukea lippukuntia tässä kasvatustehtävässä. Piiri vastaa siitä, että sen toiminta-alueen lippukunnissa toteutetaan monipuolista, laadukasta ja tavoitteellista partio-ohjelmaa.

Monipuolisilla ohjelmatapahtumilla tuetaan lippukuntia
Piiri järjestää jokaiselle ikäkaudelle sopivia ohjelmatapahtumia, siten että mahdollisimman monella on niihin mahdollisuus osallistua.

Piirin vastuu korostuu samoaja- ja vaeltajaikäkausissa
Piirin järjestämät samoaja- ja vaeltajaikäisten ohjelmatapahtumat ovat tärkeä osa kyseisten ikäkausien ohjelmaa. Piiri panostaa toimivan vaeltajaikäkauden kehittämiseen, tukee vaeltajaikäisiä ulkomaanprojektin toteuttamisessa ja piirin luottamushenkilöinä toimimisessa. Piiri tarjoaa samoaja- ja vaeltajaikäisille mahdollisuuksia kehittää johtamistaitojaan.

Riittävästi koulutettuja nuoria ja aikuisia pesteihin
Piiri järjestää lippukuntien tarpeiden mukaisia koulutuksia nuorille ja aikuisille erilaisiin partiopesteihin sekä valmistaa lippukuntien käyttöön materiaalia, joka mahdollistaa monipuolisen, laadukkaan ja tavoitteellisen partio-ohjelman toteuttamisen. Piiri tukee lippukuntia rekrytoimaan riittävästi aikuisia toimimaan lasten ja nuorten johtajina sekä nuorten johtajien tukena.

Ohjelma- ja koulutustapahtumien markkinointia tehostetaan
Piirin tapahtumien markkinointia ja viestintää tehostetaan, jotta lippukunnat löytävät sopivat koulutukset jäsenilleen.

II Yhteiskunta:

SP: Partio on Suomen vaikuttavin nuorisojärjestö, jolla on tunnustettu asema
suomalaisessa yhteiskunnassa

Partio on vaikutusvaltainen aloitteentekijä lapsia ja nuoria koskevassa keskustelussa ja päätöksenteossa.
Partio osallistuu aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun erityisesti lapsia ja nuoria koskevissa asioissa sekä luo näkyvyyttä eri järjestöissä ja yhteistyökumppaneissa toimivien edustajiensa välityksellä. Partio on myös rohkea, nostaa yhteiskunnallisia asioita keskusteluun sekä toimii aloitteellisesti yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa.
Onnistumista mitataan toteutuneilla aloitteilla, kannanottojen läpimenolla viestimissä sekä edustuksilla eri toimielimissä.

Partiossa nuoret päättävät. Partiolainen haluaa ja osaa vaikuttaa paremman maailman puolesta.
Nuorilla on partion kautta vaikutusmahdollisuuksia itseään, ympäristöään ja yhteiskuntaa koskevissa asioissa. Partiolaisen suhde yhteiskuntaan on luonteva osa partio-ohjelmaa kaikissa ikäkausissa. Nuorten ääni kuuluu ja ohjaa päätöksentekoa partiojärjestössä. Partio tarjoaa mahdollisuuksia toimia rauhan ja oikeudenmukaisuuden puolesta sekä Suomessa että ulkomailla.
Onnistumista mitataan nuorten määrällä partion päättävissä toimielimissä ja partiota edustavissa tehtävissä sekä nuorten partiojärjestöä koskevien kannanottojen määrällä. Partion arvojen näkymistä julkisuudessa arvioidaan kyselytutkimuksen sekä media-analyysin avulla.

Partion strategiset kumppanuudet tukevat partion toimintaedellytyksiä.
Partio panostaa keskeisiin sidosryhmiin niin kotimaassa kuin kansainvälisesti, hakee aktiivisesti kumppanuuksia toimintaedellytysten turvaamiseksi sekä erityisesti lasten ja nuorten aseman edistämiseksi. Piirejä ja lippukuntia tuetaan alueellisessa edunvalvonnassa.
Onnistumista mitataan edunvalvonnan tuloksellisuudella sekä rahallisesti että kontaktien määrälläja strategisten kumppanuuksien määrällä.

L-SP: Lounais-Suomen partiopiiri ja sen lippukunnat ovat vahvoja vaikuttajia sekä alueellisessa että paikallisessa lapsia ja nuoria koskevassa päätöksenteossa.

Lounais-Suomen partiopiiri ja sen lippukunnat ovat vahvoja vaikuttajia sekä alueellisessa että paikallisessa lapsia ja nuoria koskevassa päätöksenteossa.
Piiri on vaikutusvaltainen aloitteentekijä lapsia ja nuoria koskevassa keskustelussa ja päätöksenteossa toiminta-alueellaan. Partiopiiri osallistuu toiminta-alueensa lapsia ja nuoria koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon sekä kannustaa lippukuntia aktiivisuuteen paikallistasolla kuitenkaan puoluepoliittista sitoutumattomuuttaan vaarantamatta.

Piirissä lippukunnat päättävät. Lippukuntia kannustetaan aktivoimaan nuoriaan päätöksen teossa. Partiolainen haluaa ja osaa vaikuttaa paremman maailmanpuolesta.
Lippukuntien omistajuutta piiriin nähden korostetaan ja lippukuntien edustajille taataan mahdollisuus osallistua asioiden valmisteluun ja päättämiseen. Partiolaisia kannustetaan yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen esimerkiksi koulutuksen avulla ja nuorten osuutta lippukuntien ja piirin päätöksenteossa pyritään lisäämään.

Piirin kumppanuudet tukevat lippukuntien toimintaedellytyksiä.
Piiri terävöittää edunvalvontatoimintaansa ja yhteistyötä sidosryhmien kanssa sekä etsii aktiivisesti uusia yhteistyökumppaneita kaikkialta piirin toiminta-alueelta. Koulutusyhteistyötä muiden järjestöjen kanssa kehitetään ja partiokoulutusta tehdään tunnetummaksi.

III Brändi:

SP: Jokainen partiolainen on ylpeä harrastuksestaan

Partio näkyy suomalaisessa yhteiskunnassa nuorten liikkeenä ja sen imago on
houkutteleva.
Partiossa panostetaan viestinnän nuorekkuuteen, innovatiivisuuteen ja energisyyteen. Viestinnässä pidetään esillä partion elämyksellisyyttä, kansainvälisyyttä ja monipuolisuutta. Viestinnässä hyödynnetään jäsenkunnan, erityisesti nuorten panosta.
Onnistumista mitataan media-analyysillä sekä yleisökyselyllä partion näkyvyydestä ja mielikuvista.

Partiolla on vahva viesti, joka välittyy kaikilta partion tasoilta.
Viestinnän merkitys kirkastetaan koko järjestön laajuudelta lippukuntatasoa myöten sekä ymmärretään toiminnan laadun merkitys partion brändille. Ymmärretään, että jokainen partiolainen on keskeinen viestinviejä ja partion brändin osatekijä. Edistetään keskeisiä viestejä koko järjestön voimin.
Toteutetaan sisäisistä viestimistä media-analyysi sekä selvitetään kyselytutkimuksella viestinnän kärkien tunnettuutta jäsenistön keskuudessa.

Partio antaa jäsenistölleen myönteisen kokemuksen ja siitä kerrotaan mielellään myös muille.
Partio on avoin harrastus kaikille, mikä konkretisoidaan paikallistasolla ja välittämällä partiosta avoin kuva myös uloSPäin. Laadukkaasti toteutettu partio-ohjelma tuottaa jäsenistölle positiivisia kokemuksia, joita mielellään kerrotaan myös ulkopuolisille ja luodaan myönteistä mielikuvaa toiminnasta.
Onnistumisen mittaamiseksi toteutetaan jäsenkysely, jolla selvitetään toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta jäsenten kokemuksiin.

L-SP: Jokainen partiolainen on ylpeä harrastuksestaan

Jokainen jäsen saa myönteisiä kokemuksia harrastuksestaan
Ymmärretään partion moninaisuus ja tuodaan sitä paremmin esille, partiossa on jokaiselle jotakin! Piirin ja lippukuntien viestinnässä hyödynnetään partion osa-alueita eri tavoin painotettuina sekä tuodaan esille suurta yleisöä kiinnostavia asioita, kuten suurtapahtumia ja kansainvälisyyttä, unohtamatta kuitenkaan viikoittaisen laadukkaan toiminnan esiintuomista.

Jokainen partiolainen on ylpeä harrastuksestaan
Ulkoisessa ja sisäisessä viestinnässä tuodaan esille partion arjen monipuolisuutta. Partiolaisuudesta luodaan aktiivisuuden ja energisyyden mielikuva. Ymmärretään, että brändin tärkein esiintuoja on jokainen partiolainen itse ja viestitään tätä aktiivisesti lippukunnille. Lippukuntia tuetaan ja koulutetaan tuomaan toimintaansa esille oman alueensa medioissa.

IV Kasvu: Yhä useampi lapsi ja nuori löytää partiosta mielekkään harrastuksen

Partio saavuttaa 12% piirin alueen 7-22-vuotiaista lapsista ja nuorista
Piiri panostaa erillisellä hankkeella Kasvuun ja kannustaa lippukuntia kasvuajattelun kautta kasvua tukeviin toimenpiteisiin. Partioharrastus on kaikkien lasten ja nuorten ulottuvilla koko piirin alueella.

V Piiri: Elinvoimainen piiri tukee tehokkaimmin lippukuntia

Sitoutuneet luottikset takaavat piiritoiminnan laadun.
Luottistoimintaan ja pestaukseen panostetaan. Pestikuvaukset ja luottistapahtumat tukevat luottiksia heidän pesteissään.

Projekteista mielekkäitä pestejä.
Piirin projektit tukevat lippukuntia ja luovat mielekkäitä piiripestejä.

Aluetoiminta on lähellä lippukuntia
Piiri on lähellä lippukuntia. Alueohjaajien koulutukseen ja toimintaan panostetaan. Aluetapaamiset, Lippis-päivät, syys- ja kevätkokoukset sekä muut vastaavat tapahtumat ovat piirin ja lippukuntien välisen yhteistyön foorumeita. Tapahtumien sisältöä ja laatua kehitetään lippukuntien tarpeiden mukaisesti.

lauantai 21. elokuuta 2010

piirin strategiaa vuoteen 2020 valmistellaan parhaillaan

Mitä on tehty?
Pitkin kesää on pikkuhiljaa ja rauhassa valmisteltu piirin strategiaa vuoteen 2020.
Lähtökohdaksi sovittiin/päätettiin se, että strategia tehdään keskusjärjestön kanssa linjassa, jos ja toivottaasti kun kaikki piirit toimivat näin, saamme aidosti yhtenäisen strategian koko järjestölle maanlaajuisesti.
Jokaisella piirin luottamushenkilölä on ollut kesällä mahdollisuus halutessaan kommentoida keskusjärjestön strategialuonnosta ja antaa siitä palautetta, nämä saadut palautteet on huomioitu suoraan myös L-SP:n strategiassa :)

Kuka on tehnyt?
Strategiatyöryhmään pyrittiin hakemaan julkisella haulla lippukuntatoimijoita, mutta niitä kovasti etsimisestä huolimatta ei saatu, piirin strategiaa ovat olleet valmistelemassa piirihallitukseen kuuluvat Ida Michelsson, Timo Sirén ja allekirjoittanut. Olemme työstäneet strategiaa piirihallituksen linjausten ja kommenttien pohjalta pitkin kesää, kommentoineet järjestö strategia luonnosta ja koittaneet miettiä L-SP:n kannalta tärkeimpiä ja toimivimpia keinoja strategian toteutumiseen.

Miten edetään?
Piirihallitus käsitteli viimeksi keskiviikkona strategialuonnosta. Tämän pohjalta Lippispäivässä ja luottisseminaarissa syyskuussa työstetään/kommentoidaan strategiaa. Syyskuun kokouksessa piirihallitus hyväksyy strategialuonnoksen syyskokoukselle esitettäväksi.
Syyskokous puolestaan hyväksyy/täydentää/muuttaa strategiaa.
Startegian liitteiksi tulee pitkäntähtäimen suunnitelmat, joissa tapahtmen järjestelyvastuut, sekä piirin suurtpahtumat on listattu vuoteen 2020 asti.

torstai 19. elokuuta 2010

Huomio vaeltaja! Olisiko sinusta Vaeltajavisionääriksi?

Partiosyksy on pyörähtänyt käyntiin ja ohjelmaryhmä hakee 3-4 vaeltajaikäistä tyttöä ja poikaa, jotka:

  • tuntevat ja toteuttavat vaeltajaohjelmaa

  • ovat innovatiivisia

  • ovat kiinnostuneita toimimaan VastuuVartiossa ja järjestämään Piirivision syksyllä 2011

  • ovat ylpeitä omasta vaeltajuudestaan ja haluavat puhua vaeltajaohjelman puolesta


Piiri lähettää valitut SP:n järjestämään Vaeltajavisioon, joka pidetään 22.-24.10.2010 Toivakassa Jyväskylän lähellä. Piiri kustantaa osallitumis- ja matkakulut. Vaeltajavisio toteuttaa Vaeltajilta Vaeltajille-teemaa ja ohjelman toteuttaakin itse vaeltajaikäinen VastuuVartio.Vaeltajavision osallistujat ovat 18–22-vuotiaita tapahtumahetkellä ja he pääsevät kokemaanvaeltajatoimintaa sekä saavat virikkeitä uuden ikäkauden mukaiseen vaeltajatoiminnan kehittämiseen piireissä. Vaeltajavisio antaa työkaluja vaeltajatoiminnan kehittämiseen ja edistää nuorten omaehtoista tekemistä. Tapahtuman jälkeen visionääreillä on valmiudet järjestää VaeltajaVisio oman piirinsä alueella.

Mitä Vaeltajavisio 2010 pitää sisällään?

Visiossa käsitellään ajankohtaisia aiheita. Miltä partion brändi maistuu? Millaiset aurinkolasit oli puolalaisella partionjohtajalla talvileirillä vuonna 1938? Miksi Somaliasta Suomeen muuttanut Sharif ei harrasta partiota? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin etsitään vastauksia 22.-24.10.2010 Toivokassa, Jyväskylän vieressä. Lisätietoja VaeltajaVisiosta löytyy osoitteesta
http://partio.fi/Suomeksi/Vaeltajat/Tapahtumat/Vaeltajavisio.iw3.

Jos mielenkiintosi heräsi ja koet olevasi sopiva tehtävään, ilmoita itsestäsi 30.8. Ida Michelssonille, 040-5705 093, ida.michelsson@utu.fi. Lisätietoja saa allekirjoittaneelta tai Ohjelmasihteeri Riikka Hosiostolta 050-3129 427

PS. Aikuiset pistäkää sana liikkeelle ja kannustakaa vaeltajia ottamaan haaste vastaan!

keskiviikko 4. elokuuta 2010

Kotona mutta Kilkkeellä

Kilke on viimeistään osoittanut ainakin minulle, että (partio)maailma on todellakin muuttunut maijaseni. Viime kesänä Reilalle jo yhteisöpakattiin facebookin välityksellä, mutta tänä kesänä fb:n kautta on päässyt jopa nauttimaan leiristä sanojen, kuvien ja tunnelmienkin kautta kotosohvalta tai työkirjoituspöydän äärestä. Itse en ehkä malttaisi metsäelämän keskeltä edes vaivautua ottamaan yhteyttä ulkomaailmaan jakaakseni fiiliksiä (ainakaan Reilalta en malttanut ja siksi en Reilan leiriaikaisesta fb-elämästä mitään tiedäkään), mutta kiitos mm. Frankulle, Terhille ja Mikalle, että olette pitäneet meitä asvalttiviidakon vankejakin ajan tasalla siitä mitä kaikkea Evon metsissä ja näädänpesissä on viime viikkoina tapahtunut ja miltä leiri on tuntunut.

Sosiaalisen median lisäksi Kilkettä on kuulunut myös perinteisemmissä medioissa. Mediaseuranta paljastaa, että Kilke on lyönyt läpi monipuoliselle aihevalikoimalla sekä hyvässä että pahassa – onneksi enimmäkseen hyvässä. Vaikka palstatilaa paljon saanut palovammatapaus haikilta onkin ollut ehkä seuratuin juttu medioissa, on monipuolisesti saatu läpi myös positiivisia juttuja mm. partion kansainvälisyydestä, leiri- ja partio-ohjelman monipuolisuudesta ja ei-partiolaisten mukanaolosta leirillä. Partiolaisten säänkestävyys taisi tulla todistettua jo Taruksella, mutta viimeistään Kilke-uutisointi vakuutti partiolaisten olevan jokasäänmenestyjiä, koska tällä kertaa lehdistössä ihailtiin partiolaisten helteen kestävyyttä. Ja uutiskynnyksen ylitti myös uusi partiohistoriikki, joka sai kiitosta avoimuudesta ja rehtiydestä Kalevan kirja-arvosteluissa.

Maailma muuttuu, mediat monipuolistuvat ja partion pitäisi pysyä tässä(kin) kehityksessä mukana. SP:n taholla tulevien vuosien (ja ihan lähitulevaisuudenkin) tavoitteissa on mm. partiolehtien ja nettisivujen räjäytys ja uudistaminen. L-SP:ssä viestinnän kehittäminen on vielä vähän vaiheessa, koska uutta piiriä varten piti saada uusi lehti ja uudet nettivisivut pystyyn ja niiden vakiinnuttaminen on ottanut aikansa.. Syksyn aikana valmistellaan kuitenkin tuleville vuosille viestintäsuunnitelma, jolla pyritään varmistamaan, että tulevaisuudessa piirin viestintää kehittyy, monipuolistuu ja tulee suunnitelmallisemmaksi. Pohjana suunnittelussa käytetään loppukeväästä lippukunnille toteutettua viestintäkyselyä, josta saatiin paljon hyödyllistä tietoa siitä, mitä piirin viestinnältä toivotaan ja odotetaan.

Jos sinulla on ideoita, ajatuksia, toiveita tai osaamista tarjota piirin viestinnän kehittämiseksi, niin ota yhteyttä (vaikka facebookissa). Sana on vapaa ja kaikki hulluimmatkin ideat ja ehdotukset huomioidaan varmasti!


-Maija, the viestintäministeri

torstai 17. kesäkuuta 2010

LIPPUKUNTAPÄIVÄ 2010

Lippukuntapäivä Eurassa 11.9.2010

Ohjelma pähkinänkuoressa:

9.30-10.00 Aamukahvi ja karjalanpiirakka
10.00-11.30 Ajankohtaista asiaa (kaikille yhteinen osuus)
11.30-12.15 Lounas
12.15-13.15 Ensimmäiset moduulit
13.30-14.30 Toiset moduulit
14.30-15.00 Päiväkahvi ja pulla
15.00 Yhteinen sisaruspiiri
15.00-16.00 Aluekokoukset alueohjaajien johdolla

Ajankohtaista asiaa kaikille osuudessa pyritään antamaan tietoa partiovuoden aikana olevista tapahtumista sekä kuullaan SP:n toiminnanjohtaja Elina Lahtista partion brändistä. Ainakin Napakettu-talvileiristä saadaan toivottavasti kuulla kaikkia lippukuntia kiinnostavia asioita.

Moduuleissa on kyse valinnaisista koulutuksista/infotilaisuuksista. Jos lippukunnassanne on tarvetta erityislapsikoulutukselle, on päivän aikana mahdollisuus osallistua kahden tunnin mittaiselle koulutukselle aiheesta. Jos taasen erityislapsiasia ei ole erityisen kiinnostuksen kohteena, voi sen sijaan valita kaksi eri koulutusta. Yhden alla olevista ensimmäisistä sekä yhden toisista moduuleista.

Ensimmäiset moduulit:

• Varainhankinta
- talousryhmän järjestämä koulutus varainhankintaan liittyvistä aiheista
- adventtikalenterit
- myyjäiset, talkoot yms.
- verokarhun ja lippukunnan suhteesta

• Ansiomerkit ja muut huomionosoitukset
- ansiomerkkitoimikunnan järjestämä koulutus
- ansiomerkkijärjestelmän lyhyt esittely
- ansiomerkkien hakeminen
- muut piirin antamat huomionosoitukset (myös paraatiin liittyvät)

• Partio-ohjelman lyhyt oppimäärä keskittyen tarpojiin ja vaeltajiin
- ohjelmaryhmän järjestämä perehdytystilaisuus
- EI korvaa OK-päiviä!
- ytimekkäästi ohjelman kertaus esim. johtajiston jäsenille, jotka eivät ole mukana toteuttamassa viikoittaista toimintaa
- keskitytään tarkemmin tarpoja ja vaeltaja ikäkausiin

• Kriisiviestintä
- viestintäryhmän järjestämä koulutus
- koulutuksessa käsitellään kriisitilanteisiin liittyvää viestintää lippukunnan näkökulmasta

Toiset moduulit:

• Polun käyttö ja mahdollisuudet
- piiritoimiston järjestämä koulutus
- perehdytään Polkuun ja sen käyttöön
- soveltuu eritoten jäsenrekisterinhoitajalle

• LPKJ:n tietotunti
- piirihallituksen järjestämän infotilaisuus
- kaikkia lpkj:a suositellaan osallistumaan tuntiin
- täydentää päivän yhteistä osuutta lpkj:a koskevin osin
- partiovuoden läpikäynti lpk:n näkökulmasta

• Kokeneiden Kovien tunti
- koulutusryhmän järjestämä koulutus
- Koville, jotka ovat osallistuneet jo perus KoVa-koulutukseen ja toimineet KoVina jo vähintään kaksi vuotta
- toteutus yhdessä perus KoVa-kurssilla olevien kanssa

• Turku 2011 – kulttuuripääkaupunki
- Pauliina Mäkinen Turku 2011-säätiöstä esittelee kulttuuripääkaupunkivuotta
- esittelyssä keskitytään vapaaehtoisohjelman mahdollisuuksiin lippukuntien näkökulmasta
- sopii hyvin myös Turun lähiseudun lippukunnille

Muuta huomioitavaa päivästä:
- Yhteiskuljetus järjestetään eri puolilta piiriä, jos halukkaita on riittävästi ja kuljetuksen toteuttaminen taloudellisesti on järkevää. Kuljetus tulee olemaan maksullinen, mutta hinta osataan arvioida vasta, kun ilmoittautumisaika on päättynyt.
- Päivän aikana pyritään myymään kahvia kaikille halukkaille.
- Euran Yhteiskoulun alue on täysin tupakoimaton. Tämä tarkoittaa myös sitä, että me emme saa paikalla tupakoida missään koulun alueella. Tupakkapartio muistuttaa asiasta vielä tilaisuudessa!

Seuraa blogia! Ajan tasalla olevat lisätiedot päivästä tulet löytämään tästä blogikirjoituksesta!

Terveisin, Päivi

torstai 10. kesäkuuta 2010

Nykyinen partio-ohjelma tekee 18-22-vuotiasta vaeltajista keskenkasvuisia ja "muka-aikuisia", vai tekeekö?

Olen seurannut jo jonkin aikaa vaeltajaikäkaudesta käytävää keskustelua ja mitä enemmän keskustelua käydään, sitä enemmän väärinkäsityksiä tulee esiin. Nämä väärinkäsitykset harmittavat minua suuresti, koska ne olisivat melko helposti korjattavissa. Jos vain vaeltajat itse tai aikuiset tutustuisivat vaeltajaohjelman aktiviteetteihin, he huomaisivat, että vaeltajien aktiviteeteissa on paljon asioita, joita nuoret aikuiset ovat aiemminkin tehneet: johtaneet pienempiään, käyneet kisoissa, kunnostaneet lippunkunnan kämpän, kouluttaneet kursseilla, osallistuneet kursseille tai toimineet piirin jossakin jaostossa. Vaeltajaohjelma ei ole pelkästään hassuja hattuja, vaan sen parissa opitaan tietoja ja taitoja sekä tullaan tietoisiksi omista arvoista ja asenteista. Aktiviteetit eivät ole mitään lässynlässynläätä vain oikeasti haastavia juttuja.

Moni kuvittelee, että vaeltajat eivät enää johda. Tämä uskomus ei pidä paikkaansa, vaan vaeltajat saavat edelleen johtaa. Vaeltajaohjelman kolme eri osa-aluetta sisältävät johtamista: Seuraavissa osa-alueissa: Johtajakoulutus, Käytännön johtaminen ja Minä johtajana on 5-9 aktiviteettia valittavana. Johtamisen taitoa saa siis harjoittaa jopa aiempaa enemmän. Keskusjärjestössä tai piirissä toimiminen kuuluu myös vaeltajien aktiviteetteihin eli vaeltajat pääsevät kouluttamaan ja järjestämään erilaisia ohjelmatapahtumia.

Vaeltajat saavat kantaa vastuuta eikä heidän itsemääräämisoikeuttaan omaan partioharrastukseen ole viety. Tarkoitus on, että jokainen vaeltaja suunnittelee ja aikatauluttaa oman vaelluskarttansa. Sen tekemisessä olennaisinta onkin se, että vaeltaja saa tehdä niitä aktiviteettejä, jotka hänestä tuntuvat kaikkein mukavammilta. Luotsi voi tarvittaessa auttaa ja neuvoa, mutta hänen tehtävänsä ei ole tehdä vaelluskarttaa vaeltajan puolesta.

Nykyisen partio-ohjelman tarkoituksena ei ole tehdä vaeltajaikäisistä keskenkasvuisia tai "muka-aikuisia". Vaeltajaikäiset ovat itsenäisiä ja vastuuntuntoisia nuoria aikuisia. He saavat tehdä omat valintansa ja kantavat niistä myös itse vastuun. He voivat toimia jatkossakin esimerkkinä nuoremmille partiolaisille ja olla Kerttua lainatakseni "isoja ja mahtavia". Joskus "isot ja mahtavat" parikymppiset tarvitsevat aikuista tukea ja kuuntelevaa korvaa. Silloin on mukava keskustella "oman partioidolin" eli luotsin kanssa ja saada sparrausta.

Olen usein kuullut, että vaeltajaikäkausi alkaa toimia vasta sitten kun nykyiset tarpojaikäiset ovat vaeltajaikäisiä. Vasta silloin testataan uuden vaeltajaikäkauden toimivuus. Voi olla, että näin myös käy. Toivon kuitenkin, että pystyisimme luomaan toimivia konsepteja ja käytänteitä jo ennen sitä!

tiistai 25. toukokuuta 2010

blogin kuulumisia :)

Heipsan!

Ajattelin nopeasti kertoa, etä blogissamme on vierailtu yli 700 kertaa.
Käynnit sijoittuvat kuuteen eri maahan ja 34 kaupunkiin :)
Eniten käyntejä on Helsingistä, sitten Turusta ja kolmantena Porista.

Kiitos aktiivsille vierailijoille, jättäkäähän kommenttejanne ja juttu-ehdotuksianne!

maanantai 24. toukokuuta 2010

Partio on yhteisöllinen harrastus, johon kaikki ovat tervetulleita mukaan. Vai onko, olemmeko oikeasti avoimia ja tunnemmeko me arvopohjamme?

Ole pohtinut viime päivinä useasti sitä, mikä tekee partiosta partion.
Ensimmäinen ja nopein vastaukseni tähän oli selkeä: päämäärä ja arvot.
Hieno ajatus, mutta moniko oikeasti esimerkiksi tietää, mikä on partion päämäärä, tai ne arvot? Vai onko arvot monille "pelkät" ihanteet.
Tämä pohdinta sai mut kovin syvälliseksi ja päätin jatkaa pohdintaa tältä näkökulmalta. Päätin kaivaa ja tutkia hiukan lisää. Ja mitä enemmän pohdin, sitä enemmän jotenkin ajattelin, että jos arvomme ja päämäärämme olisi jotenkin enemmän esillä, pitäisi sen oikeasti olla vanhempien mielestä aika houkuttelevaa, vai pitäisikö? Itse pienen pojan äitinä kovasti kuvittelisin arvostavani partion arvopohjaa, vaikken itse partiolainen olisikaan.
Tämä taas kirvoitti ajatukseni siihen, että jos tiedettäisiin, mitä partio on, olisiko meitä enemmän, auttaisiko tämä KASVU-hankkeessa?
Kaikki tietävät, että jalkapalloa harrastava lapsi pelaa jalkapalloa, käy treeneissä, joissa kehitetään ja harjoitellaan taitoja, joista on pelatessa hyötyä (näin ainakin kuvittelen). Mutta mitä tietää vanhempi, joka itse ei ole partiolainen, siitä, mitä partiossa tehdään? Ja ennenkaikkea mihin kaikkeen partio "valmentaa".

Samaan aikaan, kun Suomen Leijonien heikkoa (?) esitystä MM-kisoissa perusteltiin mm. yksilötaitojen puutteena ja todettiin, että ongelma suomalaisesa valmennuksessa on se, että ei valmenneta yksilöitä, vaan joukkueita, minä ylpeänäni ajattelin, että minun harrastukseni on nimenomaan yhteisöllistä ja niin sen kuuluu olla, se ei meillä ole heikkous! Minun ei tarvitse loistaa tai pärjätä yksilönä. Tottakai yksilöt luovat ryhmän, porukan, toimikunnan, jaoston, vartion, joukkueen, lauman jne, mutta silloin kaikki saavat antaa oman panoksensa taitojensa ja kykyjensä, jopa kiinnostuksen kohteidensa puitteissa kaikkien hyväksi.

Jotenkin pohdintani johti siihenkin, että minusta partio on kovinkin oiva ratkaisu moniin tämän hetken lasten ja nuorten ongelmiin ja meidän pitäisi enemmän ja ylpeämmin tuoda sitä esille. Meillä jokainen saa olla oma itsensä, meillä tehdään yhdessä, koetaan onnistumisen kokemuksia ja elämyksiä. Eikö? Onhan se niin?
Tässä kohtaa hiukan iski "epätoivo", onhan se varmasti niin? Toimimmehan me arvojemme ja päämäärämme puolesta? Voimmeko toimia, jollemme tiedä, mitä ne ovat?
Haluaisinko oikeasti, että ihminen, jota en voi sietää olisikin partiolainen ja johtaisi lapsia tavalla, jota en sulattaisi. Missä menee avoimuuden raja oikeasti? Olenko itse avoin? Olemmeko partiolaisina avoimia niille, jotka hyväksyvät partion arvopohjan? Haluaisinko edes kaikki amukaan partioon, tuetaanko meillä ihan varmasti jokaisen kasvua? Hui, isoja kysymyksiä..

Kommentoikaa :)

lauantai 8. toukokuuta 2010

Aluevaliokunnasta

Tässä on jo muut toiminnanalat esitelleet laajennettujen valiokuntien kuulumisia. Aluetyössä nämä laajennetut eivät ole mikään special-juttu, sillä aluevaliokunta kokoontuu aina laajennettuna. Toisin sanoen aluevaliokunnassa on aina paikalla edustaja kustakin Suomen partiopiiristä. Nyt kun oli kerran virallinen laajennettu kokous, oli meiltäkin kaksi edustajaa. Harmi vain, että allekirjoittanut ei päässyt sinne osallistumaan. Meiltä edustajina olivat Nana Luoma (aluejaoston pj ja L-SP:n virallinen edustaja aluevaliokunnassa) ja Katja Jäntti (SP:n Lpkj-tapaaminen työryhmä pj, piirin kasvu-projekti pj). Nana siis edustaa yleensäkin piiriämme valiokunnassa, sillä toimintamallimme aluetyössä poikkeaa hieman "SP:n virallisesta mallista". Nana on meistä kahdesta paremmin perillä mitä alueille ja sitä kautta lippukunnille oikeasti kuuluu ja pystyy välittämään tietoja suoraviivaisemmin välillä SP-piiri-lpk-piiri-SP :)

Tässä lyhyesti, mitä valiokunnassa oli tällä kertaa puhetta:

- Aluevaliokunnan alaisuuteen on perustettu aluetyöryhmä, jonka tehtävänä on edistää aluetyön tavoitteita ja tehtäviä keskusjärjestössä, tehdä aloitteita ja avauksia aluetyön kehittämiseksi ja olla perillä aluetyön kokonaisuudesta. Ryhmässä ovat Katja Jäntti (lpkj-tapaaminen), Laura Kalervo (AO-tuki), Pekka Kantola (tilastot), Annukka Sorjonen (AO-koulutus) ja Paula Viikari (aikuiset).Lisäksi ryhmään kuuluvat Ville Majala (maahanmuuttajahankkeen projektikoordinaattori, avoin partio –työntekijä), Emil Oljemark (FiSSc-yhteys), Satu Tammilehti (aluevaliokunnan pj) ja Jarno Hakulinen (järjestösihteeri, aluetyö).

- LPKJ-kansion päivityksestä vastaavaan projektiryhmään on pestattu lisää henkilöitä.

- Käytiin läpi piirien Kasvu-hankkeiden tila. Päätettiin muodostaa Kasvu-verkosto, johon kuuluvat piirien Kasvu-hankkeista vastaavat sekä muutamista keskusjärjestön luottamushenkilöistä.

- Tehtiin strategiatyöskentelyä sekä piiri- että SP-tasolla. Samalla tarkistettiin tapahtumakalenteria vuosille 2010-2012.

- Käytiin läpi aluetyöryhmän tämän hetken asioita.

· alueohjaajien työkaluista valmistunee syksyksi aluetyön materiaalipaketti

· lpk-kortit saapuvat toukokuun aikana

· partion avoimuutta lisäävän työkalun valmistaminen lpk:lle ei ole edennyt

· maahanmuuttaja-projektin suunnitelma valmistunut ja siihen on saatu rahoitus EU:n kotouttamisrahastosta

· kehittyvä lippukunta-työkalu on valmis ja siitä kerätään palaute kootusti joulukuun valiokunnassa

· toiminta kasvuksi hankkeista tällä hetkellä työn alla partio potentiaalia kartoittavan ohjelman valmistaminen

· lpkj-tapaaminen jäsenkokouksen yhteydessä 20.-21.11.2010 etenee (kilpailu piirien kesken, kuka saa eniten lpkj:a liikkeelle!)

· lpk-kansio päivitetään koulutuksen, ohjelman ja aikuisten osalta

· lpkj:n kouluttautumiskortti ja ao:n ohje siihen kesken (valmistunee elokuuksi)

- Growth Networkiin Unkariin lähtevät Silja Pietikäinen ja Laura Kalervo

- Aluevaliokunnan viestintäsuunnitelma on valmistunut

- Uusi aluetyöntekijä SP:ssa on järjestösihteeri Jarno Hakulinen

- 27.8. on aluetyöntekijöiden tapaaminen Partioasemalla

- Jarno ”Manse” Hakulinen käy piirikierroksella (L-SP 11.5.2010)

- Seuraavassa valiokunnassa 29.8 aiheena ovat avoin partio ja aikuiset/pestit


Että sellaisia. Kuten tuosta toiseksi viimeisestä kirjannasta huomaatte, on Manse jo käynyt L-SP:ssa. Tanki jutusteli Mansen kanssa koko tiistai päivän ja minä olin paikalla puolitoista tuntia jutustelemassa. Oikein kiva oli tutustua tähän uuteen SP:n aluetyöntekijään. Manse vaikutti oikein reippaalta nuorelta mieheltä, joka on innostunut työstään. Ja jalatkin olivat maassa :)

Jep, mutta nyt ulos, pois koneen äärestä. Tällaisia toukohelteitä ei saa sisällä tuhlata!


tiistai 27. huhtikuuta 2010

Kannustamisesta

Partioparaati pidettiin tänä vuonna poikkeuksellisesti jo partioviikolla, kuten pääkaupunkiseudulla ja Tampereella on aina tehty. Pääsin itse toistamiseen piirihallituksen jäsenä seuraamaan paraatia Tuomiokirkon portaillta. Miten hienolta ihmismeri näyttikään portailta katsottuna! Ilmassa oli juhlan tuntua: Täyttäähän suomalainen partio 100 vuotta tänä vuonna ja juhlapuheissa kuultiin niin historian havinaa kuin tulevaisuudenlupauksia.

Partioparaatissa kiitettiin taas ansioituneita partiolaisia antamastaan panoksestaan yhteisen hyvän vuoksi. PHlaiset saavat tämän miellyttävän tehtävän eli he saavat jakaa myönnetyt ansiomitalit. Iloitsen kovasti monen partioystäväni puolesta, jotka saivat tunnustusta tekemästään työstä. Erityisen iloinen olen Mari Korhosen puolesta, joka sai vihdoin ansaitsemansa mitalin kymmenen vuoden puurtamisen jälkeen. Häntä voimme kiittää aktiivisesta toiminnasta sudenpentujaostossa, Tammileireistä, veteranitempauksesta, sudenpentukisoista ja uuden ohjelman lanseeraamisesta piirimme alueella.

Samaan aikaan moni johtaja, joka olisi ansainut tunnustuksen panoksestaan, jää ilman kiitosta ja tunnustusta. Lippukunnilla on erilaisia perinteitä anoa mitaleja, eikä anominen ole aina helppoa ja yksiselitteistä. Pitäisikö meidän laatia jonkinlainen pistetaulukko, jossa lukisi, kuinka monta pistettä kustakin pestista saa, saako hyvin hoidetuista pesteistä lisäpisteitä ja kuinka monella pisteella mitali myönnetään. Ainahan tulee uusi vuosia ja toivottavasti ne, jotka jäivät tänä vuonna ilman, saavat tunnustusta ensi tai seuraavana vuonna.

Usein mitalin myöntämiseen vaaditaan usean vuoden panosta. Onko tämä kiitos riittävä? Minusta on tärkeää muistaa, että jokainen meistä voi kiittää ja kehua partiokaveriaan, kun se on tarpeellista. Uskon, että tällainen kiittäminen ja kannustaminen kantaa pidemmälle kuin kerran neljässä vuodessa jaettava mitali ja antaa uutta intoa tekemiseen.

Olen usein miettinyt myös yhteisöllisyyden ja yksilöisyyden välillä olevaa paradoksia. Haluamme korostaa yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä. Miksi me kuitenkin kiitämme yksittäisiä partiojohtajia, vaikka hommia on tehty porukalla? Työelämässä on siirrytty palkitsemaan erilaisia tiimejä. Voisimmeko mekin alkaa kiittämään ryhmiä, jaostoja tai vartioita?

perjantai 23. huhtikuuta 2010

Untuvikkona laajennetussa Koulutusvaliokunnassa

Kuten Ida jo tekstissään mainitsi, viime viikonloppuna järjestettiin SP:n laajennettujen valiokuntien kokoukset ja koulutusministerinä minäkin olin paikan päällä kuuntelemassa asioita partiokoulutuksen saralta.
Kokouksemme alkoi lauantaina yhteisellä strategian työstöllä ja oli mielenkiintoista tavata muiden piirien koulutusministereitä ja koulutusohjaajia. Lauantaina tosin keskityimme tiiviisti strategian työstöön eli pohdimme yhdessä, miten ja millä tavoin partiokoulutuksen tulisi näkyä strategian eri osa-alueilla, joten varsinaiseen ajatusten ja kokemusten vaihtoon ei kunnolla jäänyt aikaa. Tosin saimme valtavasti ideoita omaan toiminnansuunnitteluumme ja huomioimme myös ne asiat, jotka meidänkin piirissä kaipaavat kehittämistä sekä tavoittelemista seuraavien vuosien aikana.
Sunnuntaina oli sitten varsinaisten kokousasioiden aika ja tavoitteet niiden suhteen olivat korkealla. Hieman jännitti, että miten aika riittää, sillä ainakin näin ensimmäistä kertaa paikan päällä olleena tuntui siltä, että esityslistalla on isoja asioita, jotka vaativat tarkkaa ja aikaa vievää käsittelyä. Aloitimme kokouksen PJ-peruskurssiasioilla ja yllätykseksemme kokous ei edennytkään kokousmaisesti, vaan meidät jaettiin ryhmiin, joissa saimme pohtia eri asioita PJ-kurssiin liittyen. Koulutusjärjestelmä uudistettiin pari vuotta sitten ja nyt on tullut aika katsoa ehkä jopa kriittisin silmin moduulien sisältöjä, toimivuutta ja käytännön järjestelyjä. Pohdimme yhdessä, että onko kurssilaisten määrät laskeneet, minkälaista palautetta kurssien sisällöstä on saatu, ovatko moduulikuvaukset riittäviä ja onko niiden suhde toisiinsa toimiva vai sisältävätkö moduulit päällekkäisyyksiä. Jokaiselle piirille oli annettu ennakkotehtävä tästä ja näin ollen myös Lounais-Suomen Partiopiirin kurssinjohtajilta oli jo etukäteen kysytty mielipiteitä näistä asioista. Koulutusvaliokunta lupasi työstää sekä ennakkotehtävien että kokouksessa saatujen asioiden pohjalta sisältöä syksyn Päivölän Päiville, jossa jatketaan PJ-peruskurssiasian työstöä.
Esityslistan asioista käsittelemättä jäi kokonaan PJ-valtakirjat, sillä valiokunnalla ei ollutkaan esittää pohjaesitystä tähän asiaan, joten tämäkin siirtynee syksyn laajennettuihin. Mielenkiinnolla jäämme odottamaan tuota pohjaesitystä, sillä PJ-valtakirja on asia, joka varmasti herättää mielipiteitä niin puolesta kuin vastaankin. Ainakin me piirinä pidämme valtakirjoja edelleen hyvänä juttuna ja haluamme ne säilyttää. Esitimme myös toiveen, että syksyn Päivillä käsiteltäisiin ensiapu-moduulia osana PJ-kurssia ja tähänkin luvattiin palata.
En tiedä, olivatko odotukseni laajennettua koulutusvaliokuntaa kohtaan suuret, mutta petyin asioiden pintapuolisesta käsittelystä sekä siitä, että yhteistä aikaamme käytettiin paljon ryhmätöiden tekoon fläppipaperin ääressä. Mutta toisaalta, yhden kerran jälkeen ei voi vielä "tuomita", joten odotan innolla, että mitä syksyn laajennetut tuovatkaan tullessaan...

keskiviikko 21. huhtikuuta 2010

Laajennetuista Valiokunnista puhtia omaan pestiin

Olen hoitanut ohjelmaministerin tehtävää kohta neljä kuukautta. Näihin neljään kuukauteen on sisältynyt kokouksissa istumista, kokouksien johtamista, jaostopuheenjohtajien tukemista ja opastamista, pestauksia, materiaalien työstöä, yhteistyökuvioita ja lukuisien sähköpostien kirjoittamista. Ministerinä toimiminen on ollut mielenkiintoista ja antoisaa. Välillä minusta kuitenkin tuntuu siltä, että omat taidot eivät aina riitä. Erityisen haasteelliseksi olen kokenut aikuisten motivoimisen ja yhteistyön aloittamisen.

Siksi on hyvä, että SP tukee meitä ministereitä järjestämällä Laajennettuja Valiokuntia kaksi kertaa vuodessa. Viimeisimmät Laajennetut järjestettiin Helsingissä viime viikonloppuna. Viikonloppu tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden vaihtaa kuulumisia muiden piirien ohjelmaministerien kanssa ja saada vertaistukea. Sain taas huomata, kuinka hyvin meillä piirinä menee. Piirin ensimmäisenä toimintavuotena järjestimme 31 ohjelmatapahtumaa, joihin osallistui lähes 4000 partiolaista. Sen lisäksi piirissä pidettiin kaksi piirileiriä, joissa toteuttiin nykyistä partio-ohjelmaa. Se on minun mielestäni hieno saavutus, josta voimme olla ylpeitä. Iloitsen myös jaostojen välille virinneestä yhteistyöstä ja siitä, että ohjelma-ohjaajat ovat oikeasti aikuisia ja Ko-Gin käyneitä partiojohtajija, jotka tuntevat hyvin nykyisen partio-ohjelman ja kasvatustavoitteet. Ohjelmatoiminnanalassa on paljon aktiivisia toimijoita ja jokaisen panos on tärkeä. Siksi haluan kiittää teitä kaikkia. Ilman teitä hommat eivät hoituisi niin hyvin.

Tämän kertaiset Laajennetut pyörivät strategian ja vuosien 2011-2012 toiminnansuunnittelun ympärillä. Piirit saivat esittää toivetaan siitä, mitä keskusjärjestössä puuhataan seuraavat kaksi vuotta. Olen tyytyväinen siihen, että piirit ovat saanet ohjaavamman roolin Laajennetuissa ja, että meidän mielipiteitä kuunnellaan ja ne otetaan huomioon. Meidän piirin toivelista oli pitkä. Toivoimme esim. ajantasalla olevaa tiedotusta, ohjelma-ohjaajien tapaamisia, jatkokoulutusta, toimivia nettiverkostoja, samoaja- ja vaeltajaikäkauden tukemista, materiaalipaketteja jne....

Tämän lisäksi teimme ryhmätöitä. Niiden aiheena oli ohjelmaministerin pesti. Tavoitteena oli keskustella ohjelmaministerin pestin haasteista ja siitä, miten keskusjärjestö voisi tukea meitä tehtävässämme. On jännä huomata, että haasteet ovat samoja huolimatta piirin koosta. Puhuimme paljon esimerkiksi ohjelman profiilin ja näkyvyyden nostamisesta. Monelle on edelleen epäselvää, mitä ohjelmaohjaajat tai muut ohjelmatoiminnanalan tyypit tekevät. Joskus se on epäselvää myös itsellemme.

Laajennetut Valiokunnat olivat minun mielestäni onnistuneet ja palasin sieltä hyvillä mielin kotiin. Sain puhtia pestiini ja uusia ideoita toiminnan kehittämiseen. Odotan innolla seuraavia Laajennettuja, jotka järjestetään lokakuussa. Nähtäväksi jää toteuttaako Ohjelmavaliokunta meidän monet toiveemme.

maanantai 19. huhtikuuta 2010

Kevät on kasvun ja uusien suunnitelmien aikaa

Erityisesti tänä keväänä suunnitellaan ja visioidaan tulevaa, sillä ryhmät ja jaostot suunnittelevat vuosien 2011-2012 toimintaa ja strategiaa visioidaan piirihallituksen johdolla. Itse innostun aina toiminnansuunnitelusta, koska silloin saa päästää luovuuden valloilleen ja esittää villejä ideoita. Toki kaikki villeimmät ideat eivät aina ole toteuttamiskelpoisia.


Toiminnansuunnittelun kolme ensimmäistä tavoitetta on johdettu suoraan strategiasta ja viimeisen tavoitteen piirihallitus on lisännyt itse. Neljä päätavoitetta ovat seuraavat: Partion tuotelupaus pitää kaikkialla Lounais-Suomessa, Partio on vahva nuorisojärjestö, jolla on merkittävä asema yhteiskunnassa, Jokainen partiolainen on ylpeä harrastuksestaan ja Kasvun tukeminen. Erityisesti ohjelmaministerin mieltä lämmittää se, että ohjelma ja se, mitä partiossa oikeasti tehdään on nostettu keskiöön.


Myönnän, että ylläolevat tavoitteet ovat korkealentoisia, mutta ainakin ohjelmaryhmä ja ohjelmatoiminnanalan jaostot ovat miettineet, miten tavoitteisiin konkreettisesti pyritään. Jokaisen jaoston tavoitteena on järjestää laadukkaita ohjelmatapahtumia, joissa toteutuvat partio-ohjelma, -arvot ja päämäärä. Toivon, että ohjelmatapahtumat olisivat huippu siistejä ja niihin osallistuttaisiin innolla!


Olemme keskustelleet pitkään siitä, miten lapset ja nuoret pääsevät vaikuttamaan. Olisiko mahdollista, että tulevaisuudessa samoajat ja vaeltajat saisivat itse päättää omien ohjelmatapahtumien sisällöstä tai valita piirin kehy-projektiin kohdemaan? Viime ohjelmatapahtumissa on korostettu yksilöllisyyttä esim. HuHun Hyvä Elämä-päivässä samojat saivat kiertää toimintapisteitä, joista sai eväitä elämään, hyvään ja onnelliseen elämään. Seuraavien kahden vuoden aikana haluamme painottaa taas yhteisöllisyyttä ja yhdessä toimimista.


Jokaisen partiolaisen tulisi ylpeä harrastuksestaan. Olemme ajatelleet, että ohjelmatapahtumien tulisi näkyä myös ulkopuolisille. Ei mennä pelkästään metsään, vaan osa ohjelmasta voisi olla kaupunkiympäristössä. Aiomme tehostaa myös tapahtumista tiedottamista. Jokaisen tapahtumajohtajan velvollisuutena on hoitaa juttu joko Repolaiseen tai piirin nettisivuille. Ajatuksena olisi, että osallistujat saisivat kertoa kokemuksistaan ja sitä kautta kohderyhmä ja lippukuntien aikuiset saisivat tietoa, millaisia tapahtumia järjestetään piirin alueella. Tämän vuoksi toivommekin, että laadukkaat ohjelmatapahtumat ja tapahtumien saama julkisuus saisivat aikaan kovasti tavoiteltua kasvua.


sunnuntai 18. huhtikuuta 2010

Jokainen partiolainen on parasta mainosta partiolle

Tiedättekö, viime viikon keskiviikkona luottisillassa Raumalla Suomen Partiolaisten toiminnanjohtaja Elina Lahtinen oli puhumassa Partion Brändistä ja siitä, mitä itse Brändi oikeastaan on.
Elinan esitys oli ihan mahtava ja avasi ainakin minun silmäni näkemään kovin monia asioita, joita en ollut ollenkaan tajunnut ajatella.

Olen kauan miettinyt, että miten ihmeessä, millä keinoilla partiota ja partiolaisuutta voisi tuoda tehokkaammin esille. Miten kertoa ulkopuolisille, että partio on paljon muutakin, kuin solmujen tekemistä ja mummojen kadun yli taluttamista, ja ei, en tarkoita, etteikö se saisi olla myös noita edellä mainitsemiani asioita. Olen myös miettinyt, että mitä se partio sitten oikeasti on?
Mitä siitä kertoisin ystävälleni, joka ihmettelee, miksi teen partiota ”niin älyttömästi”, miksi haluan lähteä kisoihin, nukkumaan telttaan kun voisin nukkua omassa sängyssäni kotona.

Mitä partio oikeasti sitten on? Hui, siinäpä hankala kysymys! Ainakin näin aikuiselle ihmiselle, joka tavallaan voi itse määrätä sen, mitä partio minulle on, mitä minä haluan tehdä partiossa ja mitä siitä saan? Onko edes tärkeää se, mitä siitä saan?
Minulle partio on laumailtoja, onnistumisen kokemuksia, itsensä kehittämistä, huipputyyppien kanssa toimimista, ja kyllä, sitä paperipartiota aika paljonkin itseasiassa. Ja parasta partiossa on ehdottomasti se, että partiossa kenenkään ei tarvitse olla guru yhtään missään, Kenenkään ei tarvitse onnistua yksin, kaikki saavat opetella ja harjoitella asioita, tehdä yhdessä ja kehittää taitojaan, oppia asioita, joita ei muualla voisi oppia.

Viime keskiviikkona Elina heitti kommentin, että jos me partiolaiset itsekään emme ole ylpeitä harrastuksestamme, vaan vähättelemme sitä, miten kukaan muukaan voisi pitää meitä kiinnostavana harrastuksena. Tärkeintä onkin siis meidän jokaisen rukata omaa käsitystään siitä, mitä partiolaisuus on, keitä me olemme ja miten tuomme sen esille.
Jokainen partiolainen itse on parasta mainosta partiolle, meillä on mahdollisuus olla ylpeitä partiolaisuudestamme tai jättää kokoasia mainitsematta?
Kumman valitsemme?
Olemmeko me itse se tärkein osa brändiä? Luommeko me partiosta ja partiolaisuudesta sellaisen imagon, joka näyttäytyy hyvänä ulospäin? Ja lisää ihmisten haluakuulua meihin, sekä niihin, jotka ovat jo partiolaisia, että niihin, kotka eivät sitä vielä ole?

Haluammeko kasvaa, haluammeko partiosta kiinnostavamman harrastuksen? Haluammeko, että partion vaikutuspiiriin kuuluu yhä enemmän lapsia ja nuoria? Minä ainakin halua!
Siispä.. aion tästä lähin tuoda partiolaisuuttani esille tilanteissa joissa joku ihailee tarmokkuuttani, kehuu organisaatiokykyäni ja muuten kokee, että tartun toimeen. Aion tästä lähin kertoa, että partio on sen mulle opettanut, kuten niin monia muitakin asioita. Aion kertoa, että partio on oikeasti ihan julmetun hauska ja loistava harrastus, jolla on jokin tarkoituskin.

perjantai 16. huhtikuuta 2010

Miksi piirin toimintaa suunnitellaan, miten sitä tehdään ja miten siihen voi oikeasti vaikuttaa?

Näin kysyi minulta eilen yksi lippukuntatoimija...

Toiminnansuunnittelua pohditaan piirissä parhaillaan, samoin kuin lounaissuomalaista strategiaa vuoteen 2020.
Olen joskus miettinyt kovasti, vaikka toiminnansuunnittelu onkin ns. lempilapseni, että kehittääkö suunnittelu toimintaa niin paljon, kuin siihen laitetut resurssit voisivat antaa ymmärtää... Uskallan kuitenkin väittää, että kyllä, kunhan uskalletaan uhmata "näin on aina tehty"- ja "ei me osata"-asenteita!

Piirissä on parin viime vuoden aikana tehty paljon töitä toiminnansuunnittelun ja arvioinnin kehittämiseksi ja saatu aikaiseksi ns. tsykli.
Tsykli on aikataulutus toimintasuunnitelmalle, Ilmoittautumisjärjestelmälle, talousarvioiden laatimiselle, tapahtumakalenterille, toimintakertomukselle ja vuosikirjalle.

Mitä nämä kaikki ovat ja mikä niiden tarkoitus oikein on?

Toimintasuunnitelman tavoitteena on kehittää ja suunnitella piirin toimintaa. Mitä sitten piirin toiminnan tulisi olla? Kiteytettynä sen tulisi olla toimintaa, joka tukee lippukuntia laadukkaan partio-ohjelman toteuttamisessa. Tämä sisältää aika paljon, ohjelmatapahtumia, koulutusta, viestintää, hyvin hoidettua taloutta, erilaisia projekteja, aktiivista aluetyötä yms.
Toimintasuunnitelma laaditaan piirin strategian pohjalta, niin sanottujen päätavoitteiden pohjalta.
Päätavoitteet ovat piirissä strategiassa 2020 samat, kuin Suomen Partiolaisilla, toki lounaissuomalaisittain ajateltuna. Tänä vuonna piirin luottikset aloittivat toiminnansuunnittelun ilman osatavoitteita kiireisen aikataulun vuoksi, vaikka tämä olikin piirihallituksella tiedossa etukäteen, on se hiukan herättänyt hämmennystä.
Parhaillaan kuitenkin työstetään piirin päätavoitteiden alle osatavoitteita, joita lippukunnat ja luottiksetkin pääsevät kommentoimaan :)

ILMOon kootaan kaikki mahdolliset piirin tapahtumat, jokainen jaosto (19 kpl), toimikunta ja ryhmä(6 kpl) kokoaa ja mainostaa ILMO:ssa omia tapahtumiaan, tapahtumia on jokaiselle ikäkaudelle ja ajatuksena on, että ensin suunnitellaan toimintaa ja sitten katsotaan, minkälaiset tapahtumat tukevät suunnitelmia, sitten niistä tapahtumista kootan ILMO-tekstit ILMOON.

Tapahtumakalenteria kootaan, jotta kaikki piirin tapahtumat löytävät sopivan viikonlopun ja jottei ainakaan samalle ikäkaudelle kuuluvat tapahtumat menisi päällekkäin, tavoitteena on myös vakioittaa tiettyjä tapahtumia niin, että lippukunnat voisivat aina tietää, milloin on se piirin syyskokous, lippispäivä tms.
Tapahtumakalenteria pyritään kokoamaan niin, että tapahtumat kiertävät järkevästi ja tasaisesti ympäri piiriä.

Talousarvio puolestaan on piirin ryhmien, jaostojen ja toimikuntien laatima kuluarvio tulevan vuoden kuluistaan.

Toimintakertomukseen kootaan edellisen vuoden arvio toiminnan toteutumisesta ja laadusta. Kirjatn, mitä kaikkea tehtiin, missä onnistuttiin ja missä jäi kehitettävää.

Vuosikirja on tänä keväänä ensimmäisen kerran ilmestyvä "kirja", jossa kuvituksen ja rentojen juttujen kautta käydään läpi edellistä vuotta. Varsinkin vuosikirjan sisältöä kehitellään vielä paljon. Ja kerätään juttu ideoita ensi vuoden vuosikirjaan.

Tuota kaikkea siis on TSYKLI, jonka tarkoitus on järkevöittää piirin toiminnansuunnittelua ja lippukuntien saaman palvelun suunnitelmallisuutta.
Hiukan ehkä pitkästi ja monimutkaisesti selitettynä, mutta toivottavasti tuo avaa hiukan asiaa ja prosessia :)

tässä vielä kuvana sama hommeli.

Kuka/Mikä päättää ja koska?
Toimintasuunnitelman (ja tänä vuonna myös Strategia 2020) hyväksyy joko sellaisenaan, tai muutoksin piirin syyskokous. Jossa lippukunnilla on jäsenmäärän mukaan ääniä. Eli lippukunnat päättvät sen, mitä piiri tekee ja miten.

Tottakai suunnitelmia valmistellaan ja työstetään etukäteen ja tälläkin hetkellä lippukunnilla ja luottiksilla on mahdollisuus osallistua toiminnansuunnittelu kyselyyn osoitteessa http://www.webropol.com/P.aspx?id=428984&cid=6411687 . Tämän kyselyn vastaukset ovat toiminnansuunnittelussa ja toimintasuunnitelman kokoamisessa kovin tärkeitä ja eittämättä myös toiminnan kehittämisessä. Lisäksi syksyllä järjestetään, jos vain osallistujia on, useammassa paikassa piiriä SC-tapahtumia, eli Strategia café:ita, joissa pääsee kommentoimaan piirin pitkätähtäimen tähtikarttaa (jossa siis mm. kisat ja ikäkausitapahtumat järjestäjineen), sekä suurtapahtumalistaa, jossa määritellään mm. piirileirien tulevat ajankohdat. Lisäksi totta kai strategisiin päätavoitteisiin ja ennen kaikkea osatavoitteisiin kaivataan kommentointia.
Oikeasti tämä ei ole mitään turhaa diipadaapaa, tai raskasta ja hankalasti ymmärrettävää asiaa, asioita voidaan työstää kovin hyvin, vaikkei strategiaa olisi koskaan itse tehnyt tai vaikka se tuntuisi hankalalta, opittavaa tässä on kaikilla. Ja juuri niin voi parhaiten vaikuttaa.

Toiminnansuunnittelusta tulen kirjoittamaan varmasti pitkin kevättä ja kesää monia juttuja, jotka toivottavasti ovat paljon mukavampi ja maanläheisempiä tekstejä, halusin nyt vain käsitellä kaikkien kanssa kysymystä, joka minusta oli kovin hyvä!

keskiviikko 14. huhtikuuta 2010

ph-neutraalia(kin) piirihallitusta blogimuodossa :)

Heipsan kaikille!

Lounais-Suomen Partiopiirin piirihallitus on päättänyt aloittaa blogin pitämisen.
Tietäisittepä vaan, kuinka tuskaisen vaikeaa oli pelkästään päättää blogille nimeä :)
Kaikkea välillä pihalla, ph-neutraali ja varjohallitus pohdittiin. No, nimi tuskin blogia pahentaa, mutta allekirjoittanut jo hetken harkitsi äänestyksen luomista tämänkin asian tiimoilta ;)

Tavoitteena tällä blogilla on kertoa piirihallituksen näkökulmasta uutisia, ajankohtaisia asioita, työstössä olevia asioita, ja ihan vaan rennosti kuvailla, mitä milloinkin on meneillään.
Pyrkimys on lisätä piirihallituksen ja näin ollen hallinnon viestintää lippukuntien ja luottisten suuntaan, herätellä keskustelua ja pohdintaa ajankohtaisista asioista ja ihan vaan kertoa ja jakaa fiiliksiä.

Onnistutaanko siinä? Se jää nähtäväksi.

Blogiin kirjoitettavia juttuja saa mielellään kommentoida, jättää keskustelunavaus ehdotuksia yms.

Toivotaan, että tästä tulee "ihan kiva" juttu :)

"Me emme ole kahden...

… meitä on monta tuhatta miljoonaa” laulaa ikisuosikkini Ismo Alanko. Tämä lyriikka tuli mieleen eilen piirihallituksen kokouksessa, jossa käsittelimme keskusjärjestön strategialinjauksia ja siellä ollutta tavoitetta: ”Lippukunnat kautta Suomen toteuttavat monipuolista, laadukasta ja tavoitteellista ohjelmaa suurimman nuorisojärjestön paikallisina edustajina”. Piirihallitusta puhututti erityisesti tuon lauseen loppuosan ajatus siitä, että partio näyttäytyy osallistujilleen juuri sellaisena, kuin osallistuja sen jossain tietyssä lippukunnassa jonain tiettynä ajanhetkenä kokee.

Pohdimme sitä, että kuinka selvä asia tuo ”oleminen osa suurta kansainvälistä liikettä” on lippukunnille. Mielletäänkö asia niin, että lippukunta on paikallinen taso piirin, SP:n ja maailmanjärjestöjen muodostamassa kokonaisuudessa ja että me kaikki olemme osa järjestöä, jolla on mm. yhteinen arvopohja.

Lippukunnat ovat siis partion näyteikkunoita lähiympäristössään ja tänä keväänä niiden tarjontaa onkin esitelty myös ei-partiolaisille, kun Avaustempauksia järjestettiin ihmisten ilmoilla ympäri piirin ja ympäri Suomen. Partion juhlavuoden erilaisissa tempauksissa pyritään saamaan partiolle entistä suurempaa medianäkyvyyttä ja välittämään tietoa mm. harrastuksemme sisällön monipuolisuudesta. Tänä vuonna partio siis on erityisesti valokeilassa ja toivottavasti julkisuuteen välittyvä kuva on sitä, mitä toivomme eli viesti partion moninaisesta erinomaisuudesta tavoittaa kuulijat. Sen eteen ollaan ainakin töitä tekemässä.

Ismolla aloitettiin ja Juicella voidaan lopettaa: ”Kun henki on vahva vähäkin työ, riittää maailman luomiseen”. Näillä mennään.



-Maija