Piirihallitus on lähiaikoina paljon pohtinut sitä, miten pitäisi rekrytoida, keitä, missä, milloin.
Miten sitä tavoittaisi ihmisiä, niitä oikeita tyyppejä, jotka olisivat kiinnostuneita, mutta jotka joko eivät osaa etsiä itselleen sopivaa pestiä tai kaipaavat hiukan kannustusta.
Olemme myös havainneet, että erilaisiin pesteihin tarvitaan erilaista rekrytointia. Ideoita tavoista on heitelty useita, messuja, ständejä, suoria kirjeitä, erillistä tapahtumaa vaeltajille ja aikuisille, jotka eivät piiriluottiksena toimi.
Samalla taustalla kummittelee ajatus, ettei lippukunnista saa viedä resursseja..
Onko se resurssien vientiä, jos aktiivinen partiolainen löytää mielekästä tekemistä piiristä, onko se lippukunnalta pois, että tyyppi, joka toimii luottiksena piirissä osaa kertoa asioista vielä hiukan lippukuntapostia enemmän? En siis missään nimessä tarkkoita, etteivätkö lippukunnat tarvisi omia tyyppejä ja toteuttajia, siitä ei ole kyse. Lippukunnissa tehdään se merkittävin kasvatus ja koulutustyö jokatapauksessa!
Miksi piiripesteihin ei ole tunkua?
Onko pesteissä liian suuret saappaat täytettävänä?
Kuvitellaanko, etteivät piiripestit ole ihmisen kokoisia?
Vai onko kyse siitä, että niissä ei ole tarpeeksi haastetta?
Vai onko pesteihin hakeutuminen vaikeaa, ollaanko liian sisäpiiriin kääntyneitä?
Vai onko pestien sisällöt liian epäselviä?
Missä vika?
Kaikenkaikkiaan kun fakta on se, että niitä piiriluottiksia ei kasva lippukunnista erillään olevista puista. Se, että meillä on toimiva partiopiiri vaatii tietyn määrän luottiksia. Ongelma on siis meidän kaikkien yhteinen. Niin nykyisten, kuin entisten luottisten, jokaisen lippukunnan, jokaisen partiolaisen...
Mitä me voitaisiin tehdä toisin?
Ideoitaja ajatuksia vastaanotetaan...
Ilmiantakaa vaalitoimikunnalle ainakin hallitusehdokkaita :)
Haussahan ovat piirinjohtajan, varajohtajan, viestintäministerin ja luottisministerin salkut... :)
>>Kuvitellaanko, etteivät piiripestit ole ihmisen kokoisia?
VastaaPoistaNimenomaan näin. Välillä tuntuu, että omassa lippukunnassakin nykyiset pestini ovat ihmistä isompia, ja entä sitten pestit piirissä - ne vaativat varmasti jättiläisen voimat!
Tiedän ettei se ole totta, koska jättiläiset ovat satuhahmoja. Ehkä mielikuvaa parantaisi se, että rekrytoinnissa kerrottaisiin tarkemmin pestin sisältö ja resurssivaatimukset - mitä luottiksen "työpäivään" kuuluu? Kuinka paljon menee tunteja päivässä, viikossa, kuukaudessa? jne.
Hienoa olisi myös, jos luottiksia saisi rekrytoitua myös partion ulkopuolelta. Itse ainakin odotan innolla esim. SP:n toiminnanjohtajan mukanaan tuomia uudistuksia, koska hän ei ole "paljasjalkainen partiolainen" - ulkopuolelta tulevat uudet ideat ovat juuri sitä, mitä partio tällä hetkellä tarvitsee!
Tsemppiä rekrytointiin - itse ruokin vielä sitä sisäistä jättiläistäni, ehkä muutaman vuoden päästä piirikin voisi kutsua... :)