lauantai 22. marraskuuta 2014

L-SP:n delegaation tavoitteet ja päätökset

Delegaatiomme teki päätöksiä hetki sitten päättyneessä kokouksessaan.
Asioita, joihin selkeimmin otimme kantaa ovat alla.

Sääntömuutosesitys
L-SP:n delegaatio on pitkän pohdinnan ja asioiden punnitsemisen jälkeen päätynyt seuraaviin päätöksiin:
1) Kannatamme sääntömuutoksen ns. teknisiä muutoksia (ohjelmasta kasvatus, koulutuksesta vapaaehtoistuki).
2) Emme kannata pj-valtakirjan vaatimusta puheenjohtajalta
3) Emme kannata ehdokasasettelun sulkemista esitetyllä tavalla.

Perusteitamme:
1) Nämä muutokset ovat jo käytännössä toiminnassa, siksi ne on hyvä saattaa kuntoon myös sääntötasolle.
2) Koemme, että keinotekoiset kriteerit säännöissä ovat turhia ja niitä kannatta välttää. Mielestämme partiolaisuus kriteerinä riittää turvaamaan sen ajatuksen, joka tässä on taustalla.
3) Koemme, että vaalisäännön tällä kohdalla rajoitetaan enemmän, kuin saavutetaan.
Jo nyt vaalisäännön tästä kohdasta on mietitty ties mitä varaventtiilejä ja mietitty, että mitä sit jos tai kun.
Hallitus on tehnyt vaalisäännön valmistelussa vaadittua työtä, mutta sillä työllä taidetaan enemmän hoitaa edellisen jäsenkokouksen kipuja, kuin katsoa eteenpäin.
Tällä säännöllä estäisimme myös pj:sta vpj:ksi ”lennossa” vaihtamisen häviötilanteessa. Näin ehkä estäisimme parhaan mahdollisen parin valinnan.
Lisäksi koemme, että vaikka ehdokasasettelu suljettaisiin aiemmin, ei se poistaisi ”politikointia”, mutta mahdollisesti se rajoittaisi merkittävästi delegaatioiden reagointi ja päätösvaltaa itse jäsenkokouksessa.
Sääntöjen sijaan voisi olla järkevää muuttaa asennetta.

Taloussuunnitelma
Tulemme kannattamaan FiSSc:in ehdotusta taloussäännön muuttamisesta.

Perusteet:
Koemme vahvasti, että strategian tulee näkyä vahvasti niin toiminnan, kuin talouden suunnittelussa.
Tämä on ehdottomasti oikea suunta kohti sitä.
Näin priorisointi ja myös resursointi on helpompaa ja selkeämpää, myös mahdollisissa muutostilanteissa, joissa joka tulee lisää resursseja tai judutaan karsimaan.

Henkilövalinnat
Arvostamme ajoissa ehdolle asettumista ja uskomme, että ajoissa ehdolle asettuneet ovat saaneet tietynlaisen etulyöntiaseman vaalitilanteessa.
Mikäli uusia ehdokkaita kuitenkin puheenjohtajapesteihin tulisi olisimme delegaationa valmiita kuulemaan myös heidän näkemyksiään.

Perustelut:
Haluamme valita parhaan mahdollisen kokoonpanon ja mikäli tilanne muuttuu, haluamme punnita eri vaihtoehdot.


Delegaatiomme tavoitteet (sekalaisessa järjestyksessä):

- Tavoitteenamme on  tehdä mahdollisimman hyviä valintoja ja päätöksiä valtakunnallisen partion hyväksi.
- Voimme olla ylpeitä päätöksistämme
- Olemme käyneet rakentavaa keskustelua ja kuunnelleet muiden näkemyksiä
- Valtakunnallisen partion hyvinvointi on meille erittäin tärkeää! Kaikkialla Suomessa pitää olla mahdollisuus harrastaa partiota ja sen eteen haluamme tehdä töitä myös jäsenkokouksessa tehtävissä valinnoissa/päätöksissä.
- Haastamme puheenjohtajaehdokkaita ja käymme heidän kanssaan keskustelua toiveistamme.
- Voimme lähteä jäsenkokouksesta ja todeta, että noudatimme periaatteitamme
- Vaalisääntöä ei hyväksytä
- Taloussuunnitelmaa muutetaan toivomaamme suuntaan
- Punnitsemme monipuolisesti mahdollisia muutosehdotuksia ja käymme niistä keskustelua avoimesti

Lisäys 00.09

L-SP:m delegaatiolle tärkeitä asioita, jotka tulevat määrittämään päätöksiämme ovat mm. 
- SP:n tulee tukea piirejä heidän tehtävissään
- SP:n tulee turvata piirien (partion) toimintaedellytykset kaikkialla Suomessa
- Piireille tulee pyrkiä mahdollistamaan mahdollisimman tasvertaiset palvelut ja toimintaedellytykset tarpeiden mukaan.

perjantai 21. marraskuuta 2014

Sloveniasta Mikkeliin – mitä WSYF-ohjelman oppeja voin viedä jässäriin?


Osallistuin viime kesänä Partioliikkeen maailmanjärjestön eli WOSMin maailmankonferenssiin ja sitä edeltäneeseen nuorisofoorumiin (World Scout Youth Forum) Sloveniassa. Sitä edelsi puolentoista vuoden koulutus, jossa meitä uusia delegaatteja valmistettiin maailmankonferenssiin ja nuorisofoorumiin osallistumiseen. 
(Täältä löydät lisätietoa koulutuksen alkumetreiltä)
Tuona aikana tutustuimme SP-FS:n, WOSM:n ja WAGGGS:n rakenteisiin, päätöksentekoon ja ajankohtaisiin kysymyksiin. Osallistuimme mm. kansainvälisten yhteyksien valiokunnan työskentelyyn, partioneuvoston kokoukseen ja WAGGGS:n ja WOSM:n yhdessä järjestettyyn Euroopan alueen konferenssiin Berliinissä kesällä 2013. Koulutuksia pitivät esimerkiksi entiset WSYF-delegaatit, SP-FS:n kansainväliset asiamiehet, WOSM:n maailmankomitean jäsen Karin Ahlbäck ja WAGGGS:n nykyisen maailmanhallituksen varajäsen Heidi Jokinen. 

Nyt olen matkalla Tampereelta kohti Mikkeliä. Edessäni on elämäni ensimmäinen Suomen Partiolaiset-Finlands Scouter ry:n jäsenkokous. Kokoukseen on helppo lähteä turvallisin mielin, koska WSYF-ohjelma antoi minulle paljon oppeja sovellettavaksi myös jässärissä.

Jo esityslistaa selaillessa huomaa, että maailmankonferenssi ja jäsenkokous ovat sisällöiltään varsin samankaltaisia: strategia, talousarvio, henkilövaalit, visio, kaksi/kolmivuotissuunnitelma, suurtapahtumat… Konferenssityöskentely on myös samalaista kuin jäsenkokouksessa: äänestämistä, neuvottelemista, muutosehdotuksen kirjoittamista, konsensuksen etsimistä, verkostoitumista, ehdokkaiden haastattelemista.

Välillä huomaan ajattelevani, etteivät jäsenkokouksen näkemysristiriidat voi olla yhtä pahoja kuin kansainvälisellä tasolla. Järjestössämme kukaan tuskin esittää seksuaalivähemmistöjen osallistumisen partiotoimintaan olevan väärin vedoten oman piirinsä maakuntalakiin, tai on estynyt kommentoimaan maailmanpoliittista tilannetta oman piirinsä aseman takia. Meillä ei tarvitse olla nostamatta liian suurta hälyä ihmisoikeuksista, ettei YK:n ihmisoikeusjulistustakin kevyemmän dokumentin hyväksyminen vaarannu, eikä minun tarvitse ottaa mukaani aikuista miestä varmistaakeni, että tietyn piirin edustaja ottaa minut keskustelussa tosissaan. Aina välillä pitää siis herätä todellisuuteen ja muistuttaa itseään, että Suomessa ongelmat ovat ehkä mittakaavaltaan pienempiä, mutta luonteeltaan hyvin samanlaisia. Toimintaympäristössä on huimia eroja ympäri maan. Arvot ja normit eivät ole universaaleja Suomessakaan. Alueiden tasapaino, nuorten ja vähemmistöjen osallisuus ja päätöksenteon läpinäkyvyys puhuttavat sekä meillä että maailmalla.

WSYF-koulutus ja osallistuminen Euroopan alueen ja maailmankonferenssiin opettivat taitoja, jotka ovat hyvin tärkeitä myös Suomen kontekstissa: Kuuntele. Yritä ymmärtää lähtökohtia, joista keskustelukumppanisi tulee. Älä ajattele oman näkökulmasi olevan ainoa oikea. Älä myöskään esitä sitä valmiina annettavana totuutena, vaan muokkaukselle avoimena raakileena. Selvitä taustat. Tiedä edustamasi tahon aikaisemmat mielipiteet ja kannanotot. Vaihda mielipidettä, jos parempi on tarjolla, ja perustele miksi teet niin. Kysele sekä toista mieltä olevilta että sinua viisaammilta. Muista, että asiat riitelevät, eivät ihmiset. Ole positiivinen. Kanna vastuu päätöksistäsi, mutta myönnä virheesi. Toimi kohteliaasti ja rakentavasti, huomioi vastapuolen tausta ja asema. Lue dokumentit uudelleen ja uudelleen. Ja vielä uudelleen. Näy, kuulu ja ole aktiivinen. Muista, että juuri sinä tunnet partiotoiminnan tarpeet omalla alueellasi – älä unohda kertoa niitä ääneen. Mutta ennen kaikkea muista, että se, mikä toimii meillä, ei toimi kaikilla muilla. Ajattele isosti, ajattele koko liikkeen parasta. 


Maija Santalahti

Saako kysyä?

Edellisessä blogikirjoituksessani avasin omia tuntojani jäsenkokouksen aiheista. Reaktioista päätellen ilmeisesti tässä vaiheessa, kun delegaation kanssa on ehditty tapaamaan vasta kerran, pitäisi jokaisella delegaatilla olla jo omat vahvat mielipiteet. Minulla ei kuitenkaan ole, ja toin sen avoimesti esille. Näin ei kuitenkaan ”jäsenkokousetiketin” mukaan ilmeisesti saisi olla?  Pitäisikö tietämättömyys salata?  Jäsenkokouskiimaa ilmassa?

Olen yrittänyt muodostaa kokonaiskuvaa. Lukenut jäsenkokousmateriaalit sekä muiden delegaatioiden blogeja. Sääntöasia selvästi pohdituttaa ja Pohjanmaan ja PäPan ehdotukset varaventtiileistä kuulostavat maailaisjärjellä ajateltuna mahdollisilta ratkaisuilta, en kuitenkaan ole laki-asiantuntija, joten haluaisin konsultoida nämä asiat paremmin hallitsevia ennen mielipiteen muodostamista. Ehdokkaista tunnen kaksi kolmesta, ja tuntemani ehdokkaat tiedän hyviksi tyypeiksi. Kolmatta ehdokasta en tunne lainkaan, enkä ole nähnyt häneltä mitään kampanjaa, joten miten voisin tietää onko hän hyvä? Mikkelissä toivottavasti tiedän, kun pitäisi olla mahdollista tavata ehdokkaat ja keskustella heidän kanssaan. Sen perusteella pystyy muodostamaan lopullisen kuvan siitä, ovatko he sopivia juuri niihin pesteihin, joihin he hakevat.

Toivottavasti tämä avasi hieman perusteluita siihen, miksi edellinen kirjoitukseni sisälsi niin monia kysymysmerkkejä ja miksi uskon, että löydän niihin vielä vastaukset Mikkelissä, jonka pohjalta pystyme YHDESSÄ rakentamaan parempaa maailmaa, sekä tietty Suomen Partiolaisia.


Juho Keitaanniemi
L-SP:n delegaatti

Vallankäytöstä delegaatiossamme - valinnasta päätöksiin




Eräs partionjohtaja pohti, miten delegaatioissa on eri vaiheissa käytetty valtaa -valinnasta päätöksiin.
Avaan asiaa hiukan L-SP:n kohdalta.

Delegaation valinta:
Tästä kirjoitin jo aiemmassa tekstissäkin, mutta siis meillä oli avoin haku, jonka pohjalta piirihallitus esitti syyskokoukselle listaa. Tavoitteena oli jälleen, kuten edelliselläkin kerralla avata tietoutta jäsenkokouksesta ja sinne lähdön mahdollisuuksista mahdollisimman monelle.
Syyskokous päätti (sääntömääräisesti) delegaation kokoonpanon. 0

Delegaation päätökset:
Olemme kokoustaneet kerran kasvotusten ja käyneet runsasta ja monipuolista keskustelua sähköisissä viestimissä.
Päätimme käydä avointa keskustelua, kuunnella ja kuulla, keskustella ja väitellä.
Ja muodostaa niiden pohjalta kantojamme.
Mahdollisimman paljon ennen kokousta (tänä iltana on delegaation kokous), mutta tarvittaessa pitkin kokousta.
Meillä ei ole delegaatiokuria, mutta tavoitteenamme on käydä keskusteluja niin pitkään, että meillä on yhteinen näkemys asiasta. Edustamme piirimme alueen lippukuntia, meillä on erilaisia ihmisiä, eri puolilta piiriä, eri taustoineen ja se tuo varmasti päätöksiimme monipuolisuutta.

Delegaation puheenjohtajan valinta:
Meillä delegaatio valitsi puheenjohtajansa kokouksessaan. Pohjaehdotuksia ei ollut. 

Toiminnanjohtaja rooli delegaatiossa:
Toiminnanjohtajalla ei ole delegaatin tai varan roolia delegaatiossamme.
Mutta hänellä on totta kai asema ja rooli käydä keskusteluja yhdessä delegaation kanssa. Haluamme totta kai kuulla myös hänen näkemyksensä ja mielipiteensä.
Samoin haluamme kuulla ihan jokaisen partiolaisen näkemyksiä. Siksi olemme käyneet niin paljon pohdintoja.

torstai 20. marraskuuta 2014

Jäsenkokous – miksi se on niin erikoinen?


Jäsenkokous on SP-FS:n korkeinta päätösvaltaa käyttävä kokous, jossa valitaan puheenjohtajisto, päätetään pitkän aikavälin strategiasta ja voidaan tehdä muutoksia yhdistyksen sääntöihin.

Strategiaa on työstetty niin monella foorumilla jo ennen kokousta, että sillä on varmasti laaja kannatus ja onkin todennäköistä, että strategiaan ei kovin merkittäviä muutoksia enää tule. Lyhyemmän aikavälin linjaukset varmasti puhuttavat enemmän, kun taloudelliset resurssit eivät anna mahdollisuutta tehdä kaikkea, mikä olisi kivaa.

Kokouksessa käsitellään muutama sääntömuutos, joista osa on selkeästi teknisiä termimuutoksia, joilla saadaan säännöt vastaamaan nykyisin käytössä olevia termejä. Muutoksissa on kuitenkin myös konkreettisia muutoksia mm. vaalisääntöihin. Vaalisääntöihin on ehdotettu 7 vuorokauden takarajaa ehdolle asettumiseen, mikä idea tasolla kuulostaakin hyvältä – saavat delegaatiot lisää aikaa pohtia päätöksiään ja aikaa selvittää asioita valmiiksi. Kuitenkin avaako tämä sääntömuutos muita ongelmia vaaleihin ja ollaanko tässä käyttämässä buranaa, jolla kipu hellittää – mutta todellista kivun lähdettä ei ole edes paikannettu? Mielenkiinnolla odotan tästä käytävää keskustelua ja perusteluita, miten nämä ja muut seikat on huomioitu sääntömuutosehdotuksessa.

Kuitenkin eniten spekuloidaan ”vaaleilla”. Niin onko nämä nyt vaalit, kun ehdokkaita on vain yksi jokaiseen tarjolla olevaan pestiin. (Partioneuvostossa valittavista yhteen on toki hurjat 2). Tunnelma on jotenkin erikoinen, jotain odotamme – mutta mitä? Ja miksi? Monissa yhdistyksissä se on erinomainen tilanne, että löytyy se yksikin hyvä ehdokas – meillä löytyy, vai löytyykkö?.
Miksi siis emme ole tyytyväisiä? Vai olemmeko? Vaadimmeko enemmän? Vaadimmeko mahdollisuutta valita kahden hyvän ehdokkaan väliltä? Onko valinnanvapaus se toive, mitä kaipaamme? En tiedä. Toivottavasti viikonloppuna tiedän.

Juho Keitaanniemi
L-SP:n delegaation jäsen 

(ensimmäistä kertaa) 

maanantai 17. marraskuuta 2014

Haloo, täällä L-SP, kuuleeko Mikkeli? Tälläsellä porukkalla me ollaan tulossa ja tälläisillä ajatuksilla!

L-SP:n jäsenkokousdelegaatio on henkisesti vähintäänkin puoliksi jo Mikkelissä päättämässä asioista.
Mutta ei hätää, me ei päätetä salattujen ovien takana juuri mitään (korkeintaan sukkahousujen väri ja sekin naisten kesken), vaan ollaan avoimia ja korkeintaan näkemyserojamme väännetään suljettujen ovien takana.

Meidän delegaatio
Meidän delegaatio on koottu hyvin erilaisista tyypeistä.
 Eri pestejä tehneistä, eri puolilta piiriä tulevista, eri ikäisistä, eri osaamisilla vahvistetuista ja eri tavoin ajattelevista upeista ihmisistä!
Delegaatioomme oli julkinen haku, jonka aikana yritettiin yli puhua erityisesti nuoria ehdokkaita mukaan. Valitettavan usein vastaus oli "Ei mua kyllä vielä kiinnosta se jäykistely," tai "No joo, muuten, mut meen oikeaan partioon silloin."
Mutta samaan hyömyyn sanon, että meillä on tietääkseni a-i-n-a ollut nuoria mukana mukavasti.
Ja myös sitä kokemusta!
Se kokemus, joka on pelastanut niin monta asiaa, ettette uskokaan.

Delegaatioomme sai hakea kertomalla omasta taustastaan,, siitä mitä delegaation työskentelyyn toisi lisää jne.
Syyskokous teki päätöksen hallituksen esityksen pohjalta (olisi voinut päättää myös jotain muuta!).
Hakijoita meillä oli kaikkiaan 27, joista pari peruutti jo ennen syyskokoustamme ja yksi kokouksen jälkeen. Päätimme ottaa mukaan kaikki hakeneet, vaikka osa onkin virallisesti varadelegaatteja.
(Valittujen lisäksi piirimme toiminnanjohtaja osallistuu delegaation toimintaan ja keskusteluun, muttei ole varsinainen delegaation jäsen.)
Ja tällaisella kokoonpanolla aiomme tulla rakentamaan parempaa partiota (en tietoisesti julkaise ihmisten ikätietoja ilman lupaa) :
Anna Nyrhinen 
Jussi Elo
Sakari Warro
Maarit Heikkinen
Inka Lähteenmäki
Laura Kajala
Mika Kuusisto
Mari Kousa
Pia Aalto 
Wiki Wikström 
Jyrki Tuominen 
Maija Sanatalahti 
Ida Arminen 
Hanna Pärkö
Lauri Takala 
Timo Siren 
Juho Keitaanniemi 
Jura Nurminen 
Maija-Liisa Laukkanen
Pasi Mikkonen 
Jenni Takala 
Susanna Jussila
Anniina Palola
Iida Turunen

Delegaatiomme periaatteita ja toimintatapoja: 
Olemme sopineet toimivamme avoimesti, reilusti, jokaisen  mielipidettä arvostaen. Kuunnellen ja perustellen.
Haluamme taata jokaiselle mukavan jäsenkokouskokemuksen, jossa jokainen kokee olevansa arvostettu ja arvokas.
Ja ennen muuta haluamme tehdä kaikki päätöksemme niin, että päätökset edistävät valtakunnallisesti partion hyvinvointia. Olemme tulossa Suomen Partiolaisten jäsenkokoukseen, emme L-SP:n kokoontumisajoihin. Emme siis valvo omia etujamme, vaan yhteistä etua, toki me ymmärrämme parhaiten oman toimintaympäristömme ja se heijastuu näkemyksissämme. 

Emme perusta erillistä blogia, vaan käytämme piirimme olemassa olevia medioita, eli tätä blogia, piirin nettisivuja, facebookkia, twitteriä ja instagrammia.

Pyrimme löytämään konsensuksen delegaatiomme kesken, mutta jätämme jokaiselle tietenkin omantunnon vapauden. Meillä ei tunneta mitään delegaatiokuria, vaan uskotaan ihmisten välisen kommunikoinnin johtavan kompromissiin ja samalla parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.

Ehdokastilanteesta ja odotuksistamme puheenjohtajatriolta:
Me haluamme keskusjärjestölle puheenjohtajiston, joka:  
  • sitoutuu toteuttamaan strategiaa, johon olemme saaneet sisällytettyä monia tärkeitä asioita
  • toimimaan kaksivuotislinjausten mukaisesti
  • ymmärtää roolinsa valtakunnallisen järjestön kärkipaikalla
  • omaa kyvyn kuunnella
  • kykenee toimimaan johtajatriossa omalla paikallaan
  • kykenee haltuunottamaan pestinsä
  • kykenee kompromisseihin 
  • omaa nöyryyttä
  • tuntee/haluaa oppia tuntemaan toimintaympäristöjen haasteet eri puolella suomea
  • omaa laajaa kokemusta partiotoiminnasta
  • tulee ymmärtää oma tonttinsa ja pysyä sillä 
  • omaa kyvykkyyttä toimia johtajana
  • hallitsee suuria kokonaisuuksia 
  • ymmärtää realistisesti voimassa olevat resurssit. visio ilman resursseja on hallusinaatio.
Lisäksi toivomme, että: 
  • Valittava partioneuvoston puheenjohtaja ottaa vahvasti rooliaan neuvoston puheenjohtana, neuvoston äänen tuojana hallituksen suuntaan, ja selvästi muuna, kuin pelkkänä teknisenä puheenjohtajana. Partioneuvoston puheenjohtajan tulee valvoa sitä, että hallitus pysyy neuvoston määrittämien raamien sisällä. 
  • SP:n puheenjohtajalta ja varapuheenjohtajalta edellytämme tasavertaisen johtajuuden mallia. Toistensa täydentämistä. Ja kykyä toimia parina. Kukaan ei hyödy mitään siitä, että puheenjohtajapari ei tule toimeen keskenään, tai ei jaa yhteisiä näkemyksiä esimerkiksi strategian sisällöstä. 
  • Ehdokkaita (koko hallitukseen) löytyisi kattavammin ympäri Suomea. Haluamme valita parhaat mahdolliset, mutta niitä parhaita tyyppejä ihan varmasti on muuallakin, kuin pienellä alueella.
    Haluamme myös jatkossa tarttua tähän haasteeseen tehokkaammin ja tarjota aktiivisemmin tukeamme niille, jotka ehdolle lähtevät. 

Näillä kriteereillä koemme, että on mahdollista edistää sitä, että pääsemme kohti visiotamme vuodelle 2018 ja näin turvaamaan sen, että partio voi ensi vuosikymmenelläkin hyvin! 

Emme  aio vain "tyytyä" siihen, että osaan pesteistä on ehdokas ja ajatella, että "no onneks on joku". Olemme hyvin huolissamme siitä, että tämän kokoisen järjestön johtopestit eivät kiinnosta. Toisaalta olemme viimeksi tänään todenneet, kuinka olisi hienoa vertailla ehdokkaita, vaan eipä ole mitä vertailla... Ja toisaalta niin kovasti haluaisimme, ettei Mikkelissä yöaikaan käytäisi vaalikeskusteluja täysin uusien tyyppien kanssa. Hankalaa.
Missä on vika? 
  • Onko nykyinen puheenjohtajaehdokas liian vahva persoona? Eikö kukaan uskalla lähteä pariksi? Eikö kukaan uskalla haastaa? 
  • Olisiko aika siirtyä siihen, että valitaan puheenjohtajapari? Aidosti toimiva pari, jolla on yhteinen näkemys ja joka täydentää toisiaan. 
  • Onko vaalitoimikunta saanut pidettyä avoimia pestejä tarpeeksi esillä? 
  • Vai onko tyydytty siihen, että on edes yksi ehdokas puheenjohtajaksi ja haettu korkeintaan varajohtajaa? 
  • Onko SP:n puheenjohtajien ja hallituksen jäseniltä vaaditut ominaisuudet, aikaresurssit tai tuensaannin puute kohtuutonta? 
  • Jos Roihun johtajilta vaadittiin soveltuvuustestaus, pitäisikö se vaatia myös SP:n puheenjohtajistolta? 
  • Voiko 110 delegaattia valita totaalisen väärin? 
  • Voiko huonoja päätöksiä estää? 
  • Mikä on huono päätös? 
  • Mitä me olisimme voineet piirissä tehdä toisin, että meiltä olisi innokkaita lähtijöitä SP:n  pesteihin enemmän? 
  • Onko keskusjärjestö liian Helsinki-keskeinen? Eikö muualta voi muka toimia isoissa pesteissä?

    Jatkamme näistä ehkä vielä myöhemmin. 
Me delegaationa toivomme pystyvämme tekemään parhaita mahdollisia päätöksiä koko järjestön  hyväksi ja parhaalla mahdollisella porukalla se on mahdollista!

Nähdään Mikkelissä!

PS: Me ollaan aika kivoja, tulkaa rohkeasti juttelemaan meidän kanssa.
Meidät tunnistaa keltaisesta piirihuivista, jossa toisella puolella on sininen kanttinauha ja huivin kärjessä punainen kettu. 

Jäsärin äSSSSiä; Sääntömuutosesitys, suhmurointia, selkeyttämistä vai sontaa?

Viime päivinä on käyty runsaasti keskustelua siitä, onko Suomen Partiolaisten jäsenkokoukselle esitetty sääntömuutos hyvä vai huono.

L-SP:n delegaatio ei ole muodostanut asiasta lopullista kantaansa, mutta monenlaista keskustelua on käyty ja tullaan käymään, jotta tekisimme mahdollisimman valveutuneen ja hyvän päätöksen.
Päätöksen, joka helpottaa asioita jatkossa. Päätöksen, joka edistää asioita. Luo avoimuutta ja kehittää toimintaa, eikä liiaksi rajoita. 

Ensinnäkin, sääntömuutosesitys voitaneen jakaa ainakin neljään osaan. 

Ensimmäiseen, johon ei ole esitetty mitään muutoksia.
Miksi näin. Onkohan sääntöjä sääntömuutoksen aikana siis tarkisteltu tarpeeksi monipuolisesti?
Olisiko jotain muuta, mitä tässä kohtaa olisi pitänyt huomata/huomioida. Se sääntömuutosprosessi kun sitten jatkossa (joidenkin mielestä ainakin - vaikkei tiedetä, keiden) on niin hankala ja monimutkainen ja kallis (ironiaa).
Olisiko tässä pitänyt pohtia myös jäsenyyteen liittyviä asioita? 

Toiseen, joka sisältää lähinnä teknisiä korjauksia
Kuten sen, että ohjelma muuttuu kasvatukseksi, koulutus vapaaehtoistueksi

Kolmanteen, joka liittyy vaalisääntöön kirjattuun kohtaa, että puheenjohtajalla tulisi olla partiojohtajavaltakirja
Tästä kyseltiin perusteita jo partioneuvostossa ja FiSScin Hanna kyseli niitä nykyiseltä puheenjohtajalta Harriltakin tällä viikolla.
Mitään selkeää näkemystä hallituksella ei ilmeisesti asiasta ole, eivätkä he myöskään ainakaan viime partioneuvostossa myöskään olleet asiasta yksimielisiä.
En siis oikein tiedä, mihin päätös tulisi pohjata. Mutuun? 
Lähtökohtaisesti näin varmasti on, mutta miksi vain pj:n valtakirja kiinnostaisi? 
Ja niin ikävää, kuin se onkin, niin mikään koulutus ei takaa henkilön kyvykkyyttä toimia juuri tiettynä aikana puheenjohtajana.
Entä jos ehdokkaan piirin piirinjohtaja haluaisi estää ehdokkuuden ja peruuttaa valtakirjan? (hei, piirinjohtajilla on sellainen valta, vielä. )
Itse pidän edelleen tätä muutosesitystä ihan absurdina.
Meidän delegaatioissa ympäri maan on niin fiksua porukkaa, että tällainen sääntö tuntuu ihan naurettavalta! 

Neljänteen, joka käsittelee vaalisääntöön liittyviä viittauksia säännöissä.
Tämä lienee se monimutkaisin ja hankalin.
Asioilla on niin monta eri puolta.
Avaan tässä muutaman näkökulman ja ajatuksen, joita meillä on ollut (ja varmasti monella muullakin!).

Ehdokas asettelun sulkemisen hyviä puolia: 
Olisi aidosti hyvä, että pääsisimme vertailemaan ajoissa ehdokkaita, kuulemaan heidän näkemyksiään ja tavoitteitaan. Arvioimaan, millaista johtajaa milloinkin tarvitsemme, millaisia erilaisia johtokolmikoita voisimme saada puheenjohtajistoon ja millaisia hallitusjäseniä?
Millä tavoin kaikkien ehdokkaiden vahvuudet ja heikkoudet tukisivat toisiaan, millainen käsitys ehdokkailla on valtakunnallisen partiotoiminnan edistämisestä, miten ovat sitoutuneet strategiaan, miten ymmärtävät eri toimintaympäristöjen haasteet tai muut erilaisille ihmisille tärkeät asiat .

Tehdäänkö kärpäsestä härkänen?
Ne, jotka Kouvolassa kokivat aidosti puskista tulleen viime hetken ehdolle asettumistilanteen (tilanteessa, jossa ehdokkaita kuitenkin entuudestaankin oli runsaasti) ja osa heistä jo sitä pari vuotta aiemmin sattuneen kv-asiamiesvaalin ovat syystäkin edelleen hiukan pöyristyneitä, ja kummissaan, mitä taphtui. 
Mutta hei!
Nyt ois kyllä jo aika päästä siitä yli. Sellaisia tilanteita kun ei järin usein kuitenkaan ole ollut. 

Miksi ihmeessä nousukiidossa olevan järjestön kärkipestit eivät iske? 
Missä on vika, kun ehdokkaita ei ole edes yhtä jokaiseen pestiin?
Ihan oikeasti?
Meitä on noin 60 000 partiolaista, aivan uskomattomia, toinen toistaan upeampia johtajia ja meille ei ole ehdokasta jokaiseen pestiin, edes yhtä?
Tilanteessa, jossa meillä menee paremmin, kuin vuosiin! 

Mitä riskejä ehdokasasettelun sulkemiseen liittyy? 
Entäpä, jos ehdokasasettelu olisi suljettu tänään?
Emme edes tietäisi ennen huomisaamua (jos silloinkaan), että meillä ehkä on yksi ehdokas jo olemassa nyt auki olevaan vpj-pestiin. 
Mietihän kuka olisi mielestäsi kammottavin vaihtoehto ja ajattele hänet siihen (nyt saa hetken olla ikävä, vaikka oikeastihan me tullaan kaikkien kanssa toimeen, tuetaan kaikkia, eikä meillä ole juuri edes näkemyseroja). Oikeasti, mieti hetki.
Se voisi olla realismia, että näin olisi. Koko ensi viikko kiukuteltais, että kannattaako lähteä Mikkeliin todistamaan kaameutta.
Vaikutusmahdollisuutemme olisivat nollat. Alettaisko väsämään ylimääräistä jäsenkokousta?
Ummistettaisiinko silmät? Itkettäiskö ja sisulla selvittäis kolme vuotta? Vai mitä tehtäis? 
Pakottaisko aikaisempi DL ne ehkä-mahdollisesti-kenties jossain piilevät "mustat hevoset" aiemmin esiin? 
Viime tingan ihmisenä voin sanoa, että DL:ssä on jotain hurjan tehokasta, innostavaa ja mieletöntä.
Kai se voisi.
Mutta tekisikö se niin?
Kai se on kiinni ihmisestä?
Hoidettaisiinko me tällä oiretta vai syytä?
Mitä ne todelliset syyt viivyttelyyn voisivat olla?
Pelko häviöstä?
Itse olen sitä mieltä, et jos ei uskalla asettua ehdolle häviön pelossa ei kannata edes harkita pj, vpj, tai hallituspestejä.
Niissä pesteissä kun saattaa törmätä aika paljon isompiin juttuihin, joiden aikana joskus saattaa jopa toivoa, että olisi vaalin hävinnyt (niin isot pojat ja tytöt ovat joskus salaa kertoneet). 

Saataisiinko jollain muulla mallilla toimivampi, vähemmän rajoittava lopputulos? 
Vaalitoimikunnalle selkeämmät tavoitteet, tehokkaampi raportointi, aidompi arviointi?
Mitä muuta se voisi olla? 

Onhan muissakin vaaleissa määrätty päivä, jolloin ehdokasasettelu päättyy, miksei partiossa? 
Niin. On sitten kyseessä kunnallis- tai kirkollisvaalit, eduskuntavaalit tai pressanvaalit, jossain kohtaa se ehdokasasettelu sulkeutuu. Ja se on reilua äänestäjiä kohtaan! 


Entä mitä eri malleja SPH on miettinyt päätyessään ehdottamaan tätä mallia?
Mielelläni kuulisin avattuna hallituksen toimesta myös jo ennakkoon sitä, miten eri järjestöjen vaalisääntöjä on peilattu, mihin hallituksen lopullinen esitys pohjautui ja mistä se sai alkunsa.
Partioneuvosto on tästä lausunut, ja siksi itselläni on tästä toki käsitys, mutta ainakaan en muista, että olisin kuullut verrattavan eri järjestöjen malleja, niiden plussia ja miinuksia.

Koita tästä nyt sitten ottaa selvää ja muodostaa kantaa.
Yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista, mutta mitä jäsenkokous päättää?
Ainakin omaan, lopulliseen päätökseeni vaikuttaa paljon se, miten nämä asiat esitellään.
Samalla toivon, että tekniset muutokset hyväksytään erillään vaalisäännöstä.


Lopuksi vielä yhden suuresti ihailemani - valtakunnallisesti varsin tunnetun partiopersoonan ajatuksesta muovautunut oma ajatus; Edes säännöillä emme ehkä aina pysty estämään tyhmiä päätöksiä.

tiistai 30. syyskuuta 2014

Piirin strategia2018 - nyt se on tässä, valmiina esiteltäväksi.

Koko kevään, kesän ja alkusyksyn työstetty strategia hyväksyttiin eilen piirihallituksen kokouksessa.
Strategiasta päättää syyskokous 2.11. Raumalla.

Strategiaa on valmisteltu paljon. On valittu strategiset painopisteet, jotka kumpuavat piirin lippukuntien tarpeista ja toimintaympäristöanalyysistä.
Toimintaympäristöä ja sidosryhmäkartoitusta on tehty laajasti ja niiden yksityiskohtaisempia tuloksia tullaan käyttämään osana piirin johtamista ja lippukuntien tukemista alueittain, kunnittain, jopa lippukunnittain.

Strategisten painopisteiden valinnoista, piirin vaikuttamisesta SP:n strategiaan ja muusta strategiaan liittyvästä löytyykin lisää tietoa aikaisemmista blokkauksista.
kysykää ja kommentoikaa ihmeessä!

Tässä siis syyskokoukselle esitettävä strategia jo nyt nähtäväksenne!

L-SP:n STRATEGIA 2018                           
Strategian merkitys Lounais-Suomen Partiopiirille
Lounais-Suomen Partiopiirin strategia kuvaa alueen partiotoiminnan tavoitetilan sekä keinot sen saavuttamiseksi. Strategiassa on määritelty piirin toimintaympäristö sekä sisäinen tila nyt ja tulevaisuudessa. Strategia pohjautuu partion arvoihin, toiminta-ajatukseen sekä visioon.
Strategia auttaa piiriä ja lippukuntia kehittämään toimintaansa tavoitteiden suuntaiseksi. Tavoitteiden toteutumista mitataan vuosittain lippukuntaselosteiden ja piirin tavoitearvioinnin kautta.
Toimintaympäristö
Partio tarjoaa lapsille ja nuorille turvallista viikkotoimintaa, jossa jokaisella on mahdollisuus kasvaa ja kehittyä. Partio antaa elämyksiä, turvallisen viitekehityksen onnistumiseen, itsensä ylittämiseen ja erilaisiin kokemuksiin.
Toimintaympäristön analysoinnissa on huomioitu nykyiset ja mahdolliset tulevat sidosryhmät, yhteistyötahot sekä kohderyhmät, väestöennusteet ja taloudellisten resurssien muutokset . Näiden vaikutusten pohjalta kehitetään sisäisiä toimintatapoja vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Strategiasta on luotu SWOT, jonka tarkkoja tuloksia käytetään piiritoimijoiden johdolla lippukuntien ja alueiden hyväksi.
Lounais-Suomen Partiopiirin alueella on partiolaisia suhteessa väestöön enemmän, kuin muualla Suomessa. Piirissä toimii yli 120 aktiivista partiolippukuntaa kattaen kohderyhmästä (7-22 v.) lähes 10 %, ollen merkittävä lasten ja nuorten kasvattaja. Partiolla on suuri rooli piirin toiminta-alueella, joskin alueelliset erot ovat merkittäviä. Piirimme alueen kunnista vain harvat ovat muuttovoittoalueita. Esimerkiksi kuntaliitokset ja yhä kiristyvä taloustilanne asettaa haasteita toiminnan kehittämiselle. Piiri on maantieteellisesti laaja ja toiminta-alueella on erityyppisiä lippukuntia.

Tuhannet vapaaehtoiset tekevät laadukkaan partiotoiminnan mahdolliseksi. Turun ja Porin partiotoimistoilla on palkattua henkilökuntaa, joka tukee strategian toteutumista lippukunnissa yhdessä vapaaehtoisten toimijoiden kanssa.
Toiminta-ajatus
Partio on enemmän kuin harrastus. Se on yhteiskunnallista vaikuttamista, se on paremman maailman rakentamista, se on tapa elää.
Partio on kaikille avointa ja mukaan voivat liittyä sekä lapset ja nuoret että aikuiset. Lounais-Suomen Partiopiiri edistää lasten ja nuorten aktiivisuutta, tarjoaa mahdollisuuden kasvaa turvallisessa ryhmässä, antaa nuorille vastuuta, kouluttaa erä-, ensiapu- ja johtamistaitoja sekä toimeen tarttumista. 
Partion arvot
Partioliikkeen arvojen perusta määritellään ihanteissa, joiden tavoitteluun jokainen partiolainen sitoutuu antaessaan partiolupauksen. Ihanteiden keskeisiä teemoja ovat itsensä kehittäminen, luotettavuus, toisen kunnioittaminen ja vastuullisuus.
Lounais-Suomen Partiopiirin toiminta rakentuu partioihanteiden kuvaamalle arvopohjalle. Yhdistyksen toiminta on avointa, tavoitteellista ja läpinäkyvää. Jokainen piiritoimija tekee parhaansa alueen lippukuntien toiminnan tukemiseksi ja kehittämiseksi. Yksilöillä on mahdollisuus toimia omien lähtökohtiensa mukaisesti, kouluttautua ja kehittyä pestissään, sekä antaa ja saada palautetta.

VISIO – ”Jokainen rakentaa parempaa maailmaa – partio on Suomen vaikuttavin nuorten liike.”
Partio on liike, jossa eri taustoista tulevat lapset,  nuoret ja aikuiset rakentavat yhdessä parempaa maailmaa. Partiossa johdetaan partion arvojen viitoittamaan suuntaan ja kasvatetaan nuorista vastuullisia johtajia ja aktiivisia yhteiskunnan jäseniä. Partiolainen havaitsee tarpeita ja epäkohtia ympäristössään sekä yhteiskunnassa ja vaikuttaa toiminnallaan paremman maailman puolesta.
Visio ohjaa partiopiirin toiminnansuunnittelua asettaen tavoitteet sekä vision että strategisten painopisteiden mukaisesti.

Lounais-Suomessa partio ja partiolaiset ovat vahvoja vaikuttajia, joita kuullaan ja joiden näkemyksiä arvostetaan lapsiin ja nuoriin liittyvissä asioissa. Piirin tärkeä tehtävä on edistää vision mukaista toimintaa piirin tapahtumissa, ohjelmissa ja lippukuntien tukemisessa. Lippukunnat toteuttavat visiota ikäkausitoiminnassaan lasten ja nuorten kasvattajana.

Strategian painopisteet 2015-2018
Avoimuus – Partio kuuluu kaikille
Jokainen on tervetullut partioon sukupuoleen, uskontoon tai kansallisuuteen katsomatta. Partio tarjoaa tavoitteellista toimintaa, joka antaa jokaiselle nuorelle mahdollisuuden kasvaa avarakatseiseksi, saavuttaa onnistumisen kokemuksia ja ylittää itsensä ihmisenä.
Partiota harrastetaan monipuolisesti, omien osaamisten, aikaresurssien ja intressien mukaisesti. Tavoitteena on monimuotoisen toiminnan tukeminen, oli se sitten ajallisesti minkä pituista tahansa, se on aina yhtä arvokasta ja tervetullutta.
Johtajuus – Partio kasvattaa hyvään johtajuuteen
Partio tarjoaa laajan johtamiskoulutuksen ja -kokemuksen kaikille ikäkausille ja vapaaehtoisille. Partion johtamiskoulutusta arvostetaan laajalti ja se on hyvä esimerkki arvopohjaisesta johtamisesta yhteiskunnassamme.
Koulutetut vapaaehtoiset mahdollistavat lapsille ja nuorille turvallisen ja kehittävän harrastuksen, joka auttaa partiolaisia kehittymään johtajana, tuntemaan vastuunsa ja velvollisuutensa sekä toimimaan tehtävissään luotettavasti ja toisia kunnioittaen.

Yhteistyö – Partio on aloitteellinen yhteistyökumppani

Lounais-Suomen Partiopiiri toimii aktiivisesti yhteiskunnassa verkostoitumalla eri tahojen kanssa.
Valitessaan yhteistyökumppaneita piiri arvostaa toiminnaltaan samanlaisiin arvoihin pohjautuvia yhteistyötahoja. Yhteistyön tavoitteena on molemminpuolinen hyöty ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus.
Valtakunnallinen ja paikallinen näkyvyys luo yhteistyön osapuolille mahdollisuuden näkyvyyden lisäämiseen. Yhteistyö voi olla toiminnallista, taloudellista tai osaamisen jakamista, jolla lisätään laadukkaan partiotoiminnan mahdollisuuksia.
Lounaissuomalaisia partiolaisia osallistuu aktiivisesti kansalliseen ja kansainväliseen partiotoimintaan.
Partio on aktiivinen viestijä
Jokaisella partiolaisella ja lippukunnalla on tärkeä rooli partion imagon viestinnässä omalla toiminnallaan ja asenteellaan. Partiopiirin viestintä tukee, mahdollistaa, osallistaa ja kouluttaa piiritoimijoita, lippukuntia ja yksittäisiä partiolaisia aktiiviseen ja monipuoliseen viestintään.
Viestinnässä keskitytään positiivisten kokemusten ja partion tarjoamien oppien hyödyntämiseen muillakin elämän osa-alueilla, työelämässä, opiskeluissa ja yhteiskuntavastuussa.
Viestinnässä huomioidaan realistisesti kohderyhmän odotukset.
Lippukuntien toiminnan tukeminen
Piirin lippukunnat ovat erilaisia koon, sijainnin ja käytettävissä olevien resurssien osalta. Myös lippukuntien taustayhteisöjen toimintamuodot vaihtelevat.
Lippukuntien ja piirin toiminnat täydentävät toisiaan. Piiritoiminnan keskeinen tavoite on varmistaa, että lippukunnat ovat elinvoimaisia ja tarjoavat omista lähtökohdistaan laadukasta partiotoimintaa kaikille kiinnostuneille. Toimintaa kehitetään lippukuntien todelliset tarpeet huomioiden.
Partiotoiminnan mahdollisuuksia uusille alueille ja kasvukeskuksiin tuetaan aktiivisesti.
Ohjelmat, koulutukset ja tapahtumat tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia lippukuntien toiminnan suunnitteluun ja sen kehittämiseen. Lippukuntien toimintaa ja kasvua tuetaan yhteisten materiaalien, viestinnän sekä hyvien käytäntöjen jakamisen avulla.

Piiritoimijat ja toimiston henkilökunta ovat lippukuntien käytettävissä arkitoiminnan tukena ja kehittäjinä. He auttavat erilaisten toiminnan haasteiden ja ongelmien ratkaisussa.