Nyt mukaan partioon! – jos vain aikatauluusi mahtuu...

Nyt mukaan partioon! -seisoo suurin kirjaimin partiopiirin nettisivuilla ja lehti-ilmoituksissa. Monessa kodissa ilmoitus huomataan, mutta ohitetaan olankohautuksella. Pikku Artun tai Rosannan ohjelmaan ei enää mahdu lisää harrastuksia.

On taas se aika vuodesta kun lippukunnat lehti-ilmoituksilla kutsuvat uusia sudareita riveihinsä, eikä olisi hullumpaa jos muutaman äiti tai isäkin saataisiin mukaan toimintaan. Jos lapsesi vain on seitsenvuotias ja olette kiinnostuneet kaikin puolin hyvästä harrastuksesta, niin tervetuloa vaan. Meillä partiossa ovat seinät leveällä ja katto korkealla.

Seitsemän vuoden ikä on pitkään katsottu hyväksi iäksi aloittaa partio. Silloin alkaa koulu ja lapsen ainakin pitäisi kyetä toimimaan ryhmässä ja oppimaan sudenpentuohjelman mukaisia tietoja ja taitoja.

Tosiasia kuitenkin on – ainakin lapsiperheiden näkökulmasta – että partio alkaa liian myöhään. Moderni lapsiperhe harrastaa yhdessä ja harrastukset aloitetaan jo paljon ennen kouluikää. Esimerkkinä voin kertoa, että kuusivuotiaani on ehtinyt esikoulun alkuun mennessä harrastamaan vauva- ja naperouintia, muskaria, sporttikerhoa ja jumppaa, ja nyt hän harrastaa, yhteensä neljänä päivänä viikossa, uintia, yleisurheilua ja jalkapalloa. Ja pitää niistä kaikista. Miten ihmeessä tuohon listaan mahtuu ensi vuonna partio? Vastaava ongelma on monella muullakin perheellä, sillä erotuksella, että heille partio on vain yksi harrastusvaihtoehto monien joukossa.

Koulun aloitusikä on perinteinen ja epäilemättä ikäkausiuudistuksen yhteydessä huolella pohdittu hetki aloittaa partio. Silti se on käytännössä liian myöhään. Aktiivisten perheiden aktiivisten lapsien viikko on jo täynnä. Partio ei siihen mahdu.

Mikä on sitten ratkaisu? Pitäisikö partion laskea aloitusikää esikouluikään eli kuuteen tai vielä alemmas? Tai järjestää jo ennen varsinaista partioikää esi-sudarileirejä 5-6-vuotiaille vastaavalla konseptilla kuin urheiluseurat omia yleisurheilu- jalkapallo- tai uimakoulujaan eli 1-2 tuntia päivässä viikon ajan kesäisin, ja siten tehdä partiota tutuksi kohderyhmälle sekä luoda partiohypeä, joka houkuttelee heidät mukaan toimintaan kun varsinainen aloitusikä koittaa.

Tässä on asia, jota pitäisi keskusjärjestössä, piirissä ja lippukunnissa pohtia. Partio tarvitsee lapsia ja ennen kaikkea lapset partiota!

Timo S.