Jäsenkokous on SP-FS:n korkeinta päätösvaltaa käyttävä kokous, jossa valitaan puheenjohtajisto, päätetään pitkän aikavälin strategiasta ja voidaan tehdä muutoksia yhdistyksen sääntöihin.
Strategiaa on työstetty niin monella foorumilla jo ennen kokousta, että sillä on varmasti laaja kannatus ja onkin todennäköistä, että strategiaan ei kovin merkittäviä muutoksia enää tule. Lyhyemmän aikavälin linjaukset varmasti puhuttavat enemmän, kun taloudelliset resurssit eivät anna mahdollisuutta tehdä kaikkea, mikä olisi kivaa.
Kokouksessa käsitellään muutama sääntömuutos, joista osa on selkeästi teknisiä termimuutoksia, joilla saadaan säännöt vastaamaan nykyisin käytössä olevia termejä. Muutoksissa on kuitenkin myös konkreettisia muutoksia mm. vaalisääntöihin. Vaalisääntöihin on ehdotettu 7 vuorokauden takarajaa ehdolle asettumiseen, mikä idea tasolla kuulostaakin hyvältä – saavat delegaatiot lisää aikaa pohtia päätöksiään ja aikaa selvittää asioita valmiiksi. Kuitenkin avaako tämä sääntömuutos muita ongelmia vaaleihin ja ollaanko tässä käyttämässä buranaa, jolla kipu hellittää – mutta todellista kivun lähdettä ei ole edes paikannettu? Mielenkiinnolla odotan tästä käytävää keskustelua ja perusteluita, miten nämä ja muut seikat on huomioitu sääntömuutosehdotuksessa.
Kuitenkin eniten spekuloidaan ”vaaleilla”. Niin onko nämä nyt vaalit, kun ehdokkaita on vain yksi jokaiseen tarjolla olevaan pestiin. (Partioneuvostossa valittavista yhteen on toki hurjat 2). Tunnelma on jotenkin erikoinen, jotain odotamme – mutta mitä? Ja miksi? Monissa yhdistyksissä se on erinomainen tilanne, että löytyy se yksikin hyvä ehdokas – meillä löytyy, vai löytyykkö?.
Miksi siis emme ole tyytyväisiä? Vai olemmeko? Vaadimmeko enemmän? Vaadimmeko mahdollisuutta valita kahden hyvän ehdokkaan väliltä? Onko valinnanvapaus se toive, mitä kaipaamme? En tiedä. Toivottavasti viikonloppuna tiedän.
Juho Keitaanniemi
L-SP:n delegaation jäsen
(ensimmäistä kertaa)
Strategiaa on työstetty niin monella foorumilla jo ennen kokousta, että sillä on varmasti laaja kannatus ja onkin todennäköistä, että strategiaan ei kovin merkittäviä muutoksia enää tule. Lyhyemmän aikavälin linjaukset varmasti puhuttavat enemmän, kun taloudelliset resurssit eivät anna mahdollisuutta tehdä kaikkea, mikä olisi kivaa.
Kokouksessa käsitellään muutama sääntömuutos, joista osa on selkeästi teknisiä termimuutoksia, joilla saadaan säännöt vastaamaan nykyisin käytössä olevia termejä. Muutoksissa on kuitenkin myös konkreettisia muutoksia mm. vaalisääntöihin. Vaalisääntöihin on ehdotettu 7 vuorokauden takarajaa ehdolle asettumiseen, mikä idea tasolla kuulostaakin hyvältä – saavat delegaatiot lisää aikaa pohtia päätöksiään ja aikaa selvittää asioita valmiiksi. Kuitenkin avaako tämä sääntömuutos muita ongelmia vaaleihin ja ollaanko tässä käyttämässä buranaa, jolla kipu hellittää – mutta todellista kivun lähdettä ei ole edes paikannettu? Mielenkiinnolla odotan tästä käytävää keskustelua ja perusteluita, miten nämä ja muut seikat on huomioitu sääntömuutosehdotuksessa.
Kuitenkin eniten spekuloidaan ”vaaleilla”. Niin onko nämä nyt vaalit, kun ehdokkaita on vain yksi jokaiseen tarjolla olevaan pestiin. (Partioneuvostossa valittavista yhteen on toki hurjat 2). Tunnelma on jotenkin erikoinen, jotain odotamme – mutta mitä? Ja miksi? Monissa yhdistyksissä se on erinomainen tilanne, että löytyy se yksikin hyvä ehdokas – meillä löytyy, vai löytyykkö?.
Miksi siis emme ole tyytyväisiä? Vai olemmeko? Vaadimmeko enemmän? Vaadimmeko mahdollisuutta valita kahden hyvän ehdokkaan väliltä? Onko valinnanvapaus se toive, mitä kaipaamme? En tiedä. Toivottavasti viikonloppuna tiedän.
Juho Keitaanniemi
L-SP:n delegaation jäsen
(ensimmäistä kertaa)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti