Nykyinen partio-ohjelma tekee 18-22-vuotiasta vaeltajista keskenkasvuisia ja "muka-aikuisia", vai tekeekö?

Olen seurannut jo jonkin aikaa vaeltajaikäkaudesta käytävää keskustelua ja mitä enemmän keskustelua käydään, sitä enemmän väärinkäsityksiä tulee esiin. Nämä väärinkäsitykset harmittavat minua suuresti, koska ne olisivat melko helposti korjattavissa. Jos vain vaeltajat itse tai aikuiset tutustuisivat vaeltajaohjelman aktiviteetteihin, he huomaisivat, että vaeltajien aktiviteeteissa on paljon asioita, joita nuoret aikuiset ovat aiemminkin tehneet: johtaneet pienempiään, käyneet kisoissa, kunnostaneet lippunkunnan kämpän, kouluttaneet kursseilla, osallistuneet kursseille tai toimineet piirin jossakin jaostossa. Vaeltajaohjelma ei ole pelkästään hassuja hattuja, vaan sen parissa opitaan tietoja ja taitoja sekä tullaan tietoisiksi omista arvoista ja asenteista. Aktiviteetit eivät ole mitään lässynlässynläätä vain oikeasti haastavia juttuja.

Moni kuvittelee, että vaeltajat eivät enää johda. Tämä uskomus ei pidä paikkaansa, vaan vaeltajat saavat edelleen johtaa. Vaeltajaohjelman kolme eri osa-aluetta sisältävät johtamista: Seuraavissa osa-alueissa: Johtajakoulutus, Käytännön johtaminen ja Minä johtajana on 5-9 aktiviteettia valittavana. Johtamisen taitoa saa siis harjoittaa jopa aiempaa enemmän. Keskusjärjestössä tai piirissä toimiminen kuuluu myös vaeltajien aktiviteetteihin eli vaeltajat pääsevät kouluttamaan ja järjestämään erilaisia ohjelmatapahtumia.

Vaeltajat saavat kantaa vastuuta eikä heidän itsemääräämisoikeuttaan omaan partioharrastukseen ole viety. Tarkoitus on, että jokainen vaeltaja suunnittelee ja aikatauluttaa oman vaelluskarttansa. Sen tekemisessä olennaisinta onkin se, että vaeltaja saa tehdä niitä aktiviteettejä, jotka hänestä tuntuvat kaikkein mukavammilta. Luotsi voi tarvittaessa auttaa ja neuvoa, mutta hänen tehtävänsä ei ole tehdä vaelluskarttaa vaeltajan puolesta.

Nykyisen partio-ohjelman tarkoituksena ei ole tehdä vaeltajaikäisistä keskenkasvuisia tai "muka-aikuisia". Vaeltajaikäiset ovat itsenäisiä ja vastuuntuntoisia nuoria aikuisia. He saavat tehdä omat valintansa ja kantavat niistä myös itse vastuun. He voivat toimia jatkossakin esimerkkinä nuoremmille partiolaisille ja olla Kerttua lainatakseni "isoja ja mahtavia". Joskus "isot ja mahtavat" parikymppiset tarvitsevat aikuista tukea ja kuuntelevaa korvaa. Silloin on mukava keskustella "oman partioidolin" eli luotsin kanssa ja saada sparrausta.

Olen usein kuullut, että vaeltajaikäkausi alkaa toimia vasta sitten kun nykyiset tarpojaikäiset ovat vaeltajaikäisiä. Vasta silloin testataan uuden vaeltajaikäkauden toimivuus. Voi olla, että näin myös käy. Toivon kuitenkin, että pystyisimme luomaan toimivia konsepteja ja käytänteitä jo ennen sitä!